- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
625-626

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sävellysmuodot-Sää

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

illustration placeholder

Täysin kehittyneen matalapaineen kaaviollinen

rakenne. Ylhäällä pystysuora leikkaus

keskuksen pohjoispuolelta. Keskellä leikkaus maan

pintaa pitkin. Alhaalla pystysuora leikkaus

keskuksen eteläpuolelta.



paikkakunnan s. ja sen kulku riippuu
oleellisesti siitä, missä asenteessa se
sijaitsee s:n muutoksia ja häiriöitä
aiheuttaviin tilanteihin nähden.
Määräävinä ovat ilmanpaineen matalan ja
korkean alueet (minimit ja maksimit)
sekä niiden erilaiset toisarvoiset
muodostumat ilmavirtausten taitekohtineen ja
kussakin niissä vallitsevine ilman
ominaisuuksineen.

Matalassa virtaa maanpinnalla ilmaa
sen keskustaa kohden, pohjoisella
puolen maapalloa vastapäivään kiertäen;
siitä nimitys sykloni. Täysin
kehittyneessä matalassa on kahdenlaatuista
ilmavirtausta, joista toinen, kylmä ja
verraten kuiva virtaus, polaarivirta,
on kotoisin yleensä pohjoisemmista
seuduista (mustat nuolet kuvassa) ja
toinen, lämmin ja kostea virtaus,
tropiikkivirta, eteläisemmistä seuduista
(vaaleat nuolet). Näiden virtausten
kohtaamispaikoissa törmäävät tuulet vinosti
toisiaan vasten. Muodostuvissa
virtausten ja lämpötilan taitekohdissa
lämpimämpi ja keveämpi ilma kohoaa ylös,
muodostaa pilviä ja sadetta (vrt.
Pilvet ja Sade). Jos lämmin
virtaus puhaltaa kylmää vasten matalan
lämpimän osan etupuolelta, nousee lämmin
ilma loivasti kylmän yläpuolelle,
muodostaen laajat pilvi- ja sadealueet,
jolloin sade on tasaista ja kestävää,
maadunnainen eli maakuntasade.
Jos taas kylmä virtaus tunkeutuu vinosti
takaa lämpimän alueelle, niin
kylmä ilma työntyy lämpimän ilman
alle ja pakottaa sen kohoamaan ylöspäin
verraten voimakkaasti ja jyrkästi. Tähän
kehittyy kapea pilvi- ja sadealue, jossa
sade on rankkaa ja välistä tulee rakeita
ja on ukkosta.

Matalanalue vaeltaa meidän seuduillamme
tav. lännestä itäänpäin, jolloin
etenemissuunta poikkeaa hiukan oikealle
lämpimän ilmavirtauksen suunnasta maan
pinnan lähellä. — Jos paikkakunta
joutuu olemaan matalan keskuksen
eteläpuolella (oikealla) sen ohi mennessä,
muuttuu sää seuraavalla tavalla.
Taivaalle ilmestyy keveitä harsopilviä (ci).
Ne tihenevät yhtenäiseksi vaipaksi,
jolloin muodostuu renkaita auringon ja
kuun ympärille. Vähitellen ilmestyy
paksumpia ja alempana olevia pilviä (a-st
ja nb) ja tulee kestävä sade. Ilmanpaine
on laskenut koko tämän ajan, ja tuulet
puhaltavat idän ja etelän väliltä. Sateen
lakatessa lämpiää ilma, taivas osaksi
selkenee, ja tuuli pyörähtää lounaan
puolelle. Tällöin sivuutetaan matalan
lämmin rintama ja joudutaan sen
lämpimään osaan. Muutamien tuntien
kuluttua ilmestyy taivaalle vaaleita
pilvenhattaroita (a-cu), taivas synkkenee pian,
ja tulee lyhyitä rankkoja sateita ja us.
ukkosta. Tuuli kääntyy länteen ja
luoteeseen ja muuttuu us. puuskaiseksi.
S. jäähtyy ja ilmanpaine alkaa nousta.
On sivuutettu matalan kylmä
rintama,
jonka sateita seuraa kirkas,
koleahko ja vähitellen laantuva s. — Jos
paikkakunta joutuu matalan keskuksen
pohjoiselle (vasemmalle) puolelle ei kovin
kauas siitä, pysyy se kaiken aikaa
kylmässä alueessa ja ainoastaan sadealueen
pohjoisin osa ulottuu paikkakunnalle.
Ilmanpaine laskee aluksi, mutta nousee
sateen tauottua. Tuuli kiertää idästä
koillisen ja pohjoisen kautta luoteeseen.
— Voimakkaimmin kehittyneitä matalapaineita
sanotaan myös myrskykeskuksiksi,
koska ilmanpaineen suurien erojen takia
sen laidoilla tuulen voima nousee myrskyksi.

Matala, vaeltaessaan maapallolla
eteenpäin, käy itse määrätyn kehityskulun.
Ensin se syntyy pienemmästä häiriöstä
kylmän ilman painuessa lämpimän
alueelle, jolloin lämmin virtaus
vuorostaan tunkeutuu kylmän alueelle ja
muodostaa matalan lämpimän osan. Tämän
häiriökohdan edetessä kylmien ja
lämpimämpien seutujen raja-alueita pitkin,
lähenee takaa tuleva kylmävirtaus,
kylmä rintama, suuremman
liike-energiansa avulla lämmintä rintamaa sen
edellä niin, että matalan lämmin osa
lakkaamatta kapenee. Kun kylmä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 02:33:52 2020 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0343.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free