Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 681-682 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tanniini - Tannuvuoristo - Tanreki - Tanska

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Tanniini, parkkihappo. — Tannoformi,
metyleenklitanniin formaliinin ja tanniinin
yhtymisen tulos. Käytetään haavalääkitykseen
ja suolikatarria vastaan.

Tannuvuoristo, Tannu-ola,
Altai-vuorten itäinen jatko Pohjois-Mongoliassa,
n. 600 km pitkä, korkein huippu 3,550 m.

Tanreki ks. Harjasiilit.

Tanska (tansk. ja ruots. Danmark,
saks. Dänemark), Keski-Euroopan
pohjoisosassa oleva kuningaskunta, johon
kuuluu Jyllannin niemimaa (eteläosaa

Vaakuna.

lukuunottamatta; raja Flensburgin lahden perukasta
niemimaan poikki Syltin saaren keskikohdan
edustalle) sekä n. s. Tanskan saaret
(Itämeressä Själland, Fyn, Ärö, Langeland,
Lolland, Falster, Möen, Amager ja muista erillään
oleva Bornholm, Kattegatissa Samsö, Anholt ja Läsö).
Hallinnollisesti kuuluvat Färsaaret T:aan sekä
siirtomaana Grönlanti; Islanti on sen kanssa
personaaliunionissa. Pinta-ala (ilman Färsaaria)
42,925 km², asukkaita 3,425,000. —
Pinnanmuodostus. T. on matalamäkistä tai aaltoilevaa
alankoa, Korkeimmat kohdat ovat Ejer
Bavnehöj Itä-Jyllannissa (172 m),
Bornholmilla graniittikukkula Rytterknägten
(162 m) ja Själlandilla Gyldenlöves Höj
(126 m). Kallioperä on muualla paitsi
Bornholmissa kerrostuneita kivilajeja,
Pohjois-Jyllannissa ja saariston itäosissa
liitumuodostumia, muualla tavallisimmin
tertiäärikautisia hiekka- ja
savikerrostumia. Maaperä on saarilla ja
niemimaan itäosissa etupäässä moreenisavea,
Jyllannissa on runsaasti hiekkaa, ja
sen matalalla, suoraviivaisella
länsirannikolla on lentohiekkavyöhyke
hiekkakinoksineen („klitteineen"). Länsirannikon
edustalla on matalikkoja, hiekkasärkkiä
ja salakareja; itärannikko on rikas
lahdista ja niemistä. — Joet ja järvet
ovat pieniä. — Ilmasto on lauhkeata
meri-ilmastoa. Heinäkuun keskilämpö on
Kööpenhaminassa +16,6°; tammi- ja
helmikuussa on Jyllannin sisäosissa
kuukauden keskilämpö —0,6°, rannikoilla
tav. silloinkin yli 0°:n. — Kasvillisuus.
Leimanantavana metsäpuuna on pyökki,
jota kasvaa eniten Jyllannin
itärannikolla. Tammea, jonka pyökki on
työntänyt tieltään, kasvaa nyk. runsaimmin
eteläisillä saarilla ja Bornholmissa.
Jyllannissa, erittäinkin sen itärannikolla,
kasvaa rautatammea. Havumetsiä on vain
viljeltyinä. Länsi-Jyllannin nummimailla
on kanerva leimakasvina. Pohjanmeren
rannikon kuteilla kasvaa hiekkaasitovia
heiniä, joiden kiinnittämälle hiekalle
muut ruohokasvit ovat juurtuneet ja
joihin vähitellen istutetaan havupuumetsää.
Maasta on n. 75 % peltoa, puutarhaa ja
niittyä, n. 8 % metsää, loput kanervakankaita
ja lentohietikolta. — Eläimistö
on joks. samanlainen kuin Etelä-Ruotsin
ja Pohjois-Saksan. Meille vieraita eläimiä
ovat metsäkauris ja saksanhirvi sekä
kattohaikara. Kettua isommat petoimettäväiiset
ovat hävinneet. — Väestö. Melkein kaikki
asukkaat ovat tanskalaisia, jotka luetaan
germaanisten kansojen skandinaaviseen ryhmään.
Uskontunnustus ev.-lut. Kansanvalistus erittäin
korkea, Väestöstä asuu n. 1,800,000
henkeä kaupungeissa (n. 53 %). —
Elinkeinot. Maataloudesta, metsänhoidosta ja
kalastuksesta saa 36,₄ % väestöstä
elatuksensa, teollisuudesta ja käsityöstä
27,₈ %, kaupasta ja liikenteestä 16,6 %.
Viljellystä maasta käytetään n. 1/2
viljan, 1/3 rehukasvien ja 1/6 juureksien
viljelykseen. Kotimainen vilja ei riitä
kulutukseen. Karjanhoidossa T. voittaa
sekä karjan laatuun että suhteelliseen
lukumäärään nähden kaikki muut maat.
V. 1921 oli maassa 2,6 milj. nautaeläintä
ja 1,4 milj. sikaa ja lähes 800 meijeriä.
Kalastus tuottaa vientiäkin varten.
Suurteollisuuden kehittymistä vaikeuttaa
kotimaisten raaka-aineiden puute. Maahan
tuotuja raaka-aineita jalostetaan varsin
laajoiksi kasvaneissa margariini- sekä
kone- ja kutomateollisuuksissa. Porsliini-,
sementti-, sokeri-, panimo- ja
myllyteollisuudet sekä laivanrakennus ovat
myös melkoiset. Tärkeimmät vientitavarat:
voi, silava ja liha, munat, elävät eläimet;
tuontitavaroita: vilja, öljykakut,
rautatavarat, kangastavarat, kivihiili.
Tuonti on vientiä suurempi. — Rautateitä
n. 5,000 km. — Raha 1 kruunu
= 100 äyriä. — Hallitusmuoto ja hallinto.
T. on perustuslaillinen perinnöllinen
kuningaskunta. Eduskunta on 2-kamarinen:
maakäräjät (Landsting) vastaa
ylähuonetta, kansankäräjät (Folketing)
alahuonetta. Edellisen jäsenten valitsijain
tulee olla 35 v., jälkimmäisten 25 v.
täyttäneitä. — Paikallishallintoa varten maa
on jaettu 25 amtiin (Färsaaret ovat
yhtenä niistä), kunkin korkein virkamies
on amtmand. Pääkaup. Kööpenhamina.

Historia. Esihistoriallisen ajan T:ssa
yhteiskunnalliset ja sivistysolot olivat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>