Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 701-702 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tarkkavaakitus-Tarton rauha

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Tarkkavaakitus ks. Vaakitus.

Tarmo, energia.

Tarmo, Henkivakuutus o.-y. T.,
Turussa, per. 1923, vakuutuskanta 31/12 1927
146 milj. mk.

Tarnopol, kaup. Puolassa, Galitsiassa,
Serethin varrella. 31,000 as, —
Taisteluja maailmansodan aikana.

Tarnów [-uf], kaup. Puolassa,
Galitsiassa, Krakovasta itään. 36,000 as. —
Taisteluja maailmansodan aikana.

Taro, tarro (ks. t.).

Tarokki (it.), ikivanha,
erikoislaatuisilla korteilla pelattava
kolmen hengen korttipeli.

Tarpaani, vielä 1800-luvun
loppupuoliskolla Etelä-Venäjän aroilla elänyt
pienikokoinen luonnonvarainen hevoslaji
(Equus Gmelini); toisen käsityksen
mukaan villiytynyt hevonen.

Tarpejin kallio, Roomassa,
Capitolinus-kukkulan lounainen jyrkänne.
Vanhimpana aikana pahantekijät ja
valtionkavaltajat syöstiin sieltä syvyyteen.

Tarquinius Priscus, tarun mukaan
Rooman viides kuningas (616-578 e. Kr.).
— Tarquinius Superbus, tarun mukaan
Rooman viimeinen kuningas (534-510
e. Kr.), edellisen poika. Hallitsi
väkivaltaisesti; karkoitettiin.

Tarragona [-gō’-] (roomal. Tarraco),
samannimisen provinssin linnoitettu
pääkaup. Koillis-Espanjassa, Välimeren
rannalla. Tuomiokirkko keskiajalta,
muistomerkkejä roomalaisajoilta, 28,000 as.

Tarro, taro (Colocasia antiquorum),
monivuotinen vehkakasvi, jolla pitkäruotiset,
leveän nuolimaiset lehdet ja suuri, usein ihmispään
kokoinen tärkkelystä sisältävä juurakko. Kotoisin
Etelä-Aasiasta, viljellään troopillisissa ja
subtrooppisissa maissa syötävän juurakkonsa vuoksi.

Tarro.

Tarsis, Raamatussa mainittu maant.
nimi, maakunta, jonne foinikialaiset
tekivät kaupparetkiä. T. oli luultavasti
Guadalquivirin suun seutu Espanjassa.

Tarsos, Tarsus, kaup. Vähän-Aasian
kaakkoiskulmassa läh. merta, Aik. Kilikian
pääkaup., apostoli Paavalin kotipaikka. 18,000 as.

Tartaglia [-ta’lja], Niccolò
(n. 1508-59), alk. Fontana, it.
matemaatikko. Galilei’n edeltäjä heittoliikkeen
tutkimisessa; keksi kolmannen asteen
yhtälön ratkaisun, jonka Cardano julkaisi.

Tartarin [-rä’], A. Daude’n romaanin
„Tartarin de Tarascon" päähenkilö, yleensäkin
kerskaileva, mutta pelkurimainen rehentelijä.

Tartaros, kreik. kansanuskossa
maanalainen onkalo, titaanien vankila;
pahojen ihmisten kuolemantakainen
vaivansija.

Tartarus, viinikivi.

Tartini [-tī’-], Giuseppe
(1692-1770), it. viulutaituri ja -säveltäjä.
Perusti viulunsoitto-opiston Padovaan 1728.
T:n käyränkäyttötaitoon perustuu
nykyinen viulutekniikka. Sävelsi 18
viulukonserttoa, 108 viulusonaattia, joukossa
kuuluisa „Paholaisen trilli", 125 konserttoa
5-ääniselle orkesterille y. m.

Tarton rauha, 14 p. lokak. 1920
Suomen ja Venäjän välillä Tartossa tehty
rauha. Siinä Venäjä luovutti Suomelle
Petsamon alueen Suomen suostuessa
erinäisiin sotilaallisiin rajoituksiin sen
suhteen. Sen sijaan Suomen hallussa olleet
Repola ja Porajärvi palautettiin
Venäjälle liitettäväksi Arkangelin ja
Aunuksen kuvernementtien karjalaisen väestön
muodostamaan ja kansallista
itsemääräämisoikeutta nauttivaan Itä-Karjalan
autonomiseen alueeseen. Suomi sitoutui
sotilaallisesti neutralisoimaan useita
Suomenlahden ulkosaaria, hävittämään Inon ja
Puumalan linnoitukset sekä lähinnä
Venäjän rajaa olevalla merenrannikolla
erinäisiin sotilaallisiin rajoituksiin, niinikään
molemmat sopimuspuolet Laatokalla ja
sen rannikoilla. Lähinnä Venäjän rajaa
(Suomenlahdella) ja Suomenlahden
ulkosaarten kohdalla Suomi suostui
aluevesiänsä rajoittamaan muuten sovitusta
neljän meripeninkulman laajuudesta
(laskettuna rannikosta tai uloimmasta
luodosta). Venäjän valtion ja valtiolaitosten
Suomessa oleva omaisuus siirtyi
korvauksetta Suomen valtion omaksi, samoin
päinvastoin, paitsi että sopimusvaltiot
pidättivät itselleen toisessa maassa
olevasta ent. omaisuudestaan kolme
kiinteistöä sekä palauttivat toistensa alueelle
jääneet laivat. Sotakorvauksia ei
suoritettu, ja Suomi oli vapaa kaikista
Venäjän valtioveloista. Suomen kansalaiset
ja suom. yhtiöt y. m. olivat saavat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>