Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Teemant-Tehtaanmerkki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Teemant, Jaan (s. 1872), vir.
asianajaja ja poliitikko (maaliit).
Pääministerinä (riigivanem) 1925-27.
Teeri l. teiri (Tetrao tetrix),
kanalintu, metson sukulainen. Pyrstö
halkopäinen, koiraalla lyyryn muotoinen.
Koiraksen väreistä ks. värikuvaliitettä
Lintuja 20. Naaras on mustan, ruskean ja
valkoisen kirjava. Koiraan pituus
48-59 cm, naaraan 41-48 cm. Marrot
naaraat ovat us. urosten näköisiä. — T. on
levinnyt melkein kaikkialle Pohjois- ja
Keski-Eurooppaan; yleinen koko
maassamme Etelä-Lappia myöten. Asustaa
viljelysmaiden lähellä olevissa metsissä,
metsäisillä saarilla ja järvien
niemekkeillä. Syö silmuja, marjoja, siemeniä.
Pesä maassa pensaan alla tai varpujen
seassa, Munia 8-10, vaaleankeltaisia,
ruskeapilkkuisia. T. on moniavioinen;
keväisin t:t kokoontuvat metsänaukeamille
tai järven jäälle soitimelle: urokset
suorittavat kosintamenoihin kuuluvan
kevätkuherruksen ja tappelevat
keskenään naarasten seuratessa sivulla
toimitusta. T:n rauhoituksesta ks.
Rauhoitusajat.
Teeriharju, 334 m yli merenp. kohoava
vuori Puolangan pitäjän kaakkoisosassa.
Teerijärvi, Terijärvi (ks. t.).
Tees [tīz], joki Koillis-Englannissa,
lähteet Penniinien itärinteellä, laskee
Middlesbroughin kohdalla Pohjanmereen.
Teesi (kreik.), „asetettu" l. oletettu
väite; log. t. on se hypoteettisen
arvostelman osaväite, joka lausuu seurauksen,
mikä johtuu edellytetystä ehdosta l.
„hypoteesista"; matem. ks. Väittämä.
Teetit (kreik.), vanhanajan Ateenassa
neljäs, kansalaisten alin varallisuusluokka.
T. palvelivat laivastossa soutajina.
Tef (Eragrostis abyssinica),
harvaröyhyinen, pienijyväinen heinä, Abessiiniassa
viljelty leipäviljalaji.
Tegea, muin. kaup. Arkadiassa,
Kreikassa. T. oli esihist. ajalla
Peloponnesoksen huomattavimpia kaupunkeja.
Tegel [tē-], Berlin-T., Berliinin
kaupunginosa, Havelin muodostaman
Tegeler See-järven rannalla, Linna, jonka
puistoon Humboldtin veljekset on
haudattu. Metalli- y. m. teoll. 21,000 as,
Tegel [tē-], Erik Göransson
(n. 1560-1636), ruots. historiankirjoittaja,
Yrjänä Pietarinpojan (ks. t.) poika. Kirj.
Kustaa Vaasan ja Eerik XIV:n historiat.
Tegengren [tēgengrēn], Jacob
(s. 1875), Suomen ruotsink. runoilija,
kansanopistomies, nyk. pankinjohtajana
Vöyrissä. Julk. us. runokokoelmia, joista
myös ilmestynyt valikoimia, sekä kaksi
kertomuskokoelmaa „Jord och hav".
Tegnér [-ŋnē’r], Elof (1844-1900),
ruots. historiantutkija ja kirjastomies,
E. H. V. T:n veli, Lundin yliopiston
kirjastonhoitaja 1883-1900. Teoksia: „Lunds
universitets historia 1668-1868", „Gustaf
Mauritz Armfelt". — Tegnér, Esaias
(1782-1846), ruots. runoilija. Kreikankielen
prof. Lundissa 1812-26, sitten Växjön
piispa. T:n pääteos on romanttinen sikermä
„Frithiofs saga" (1825, suomen. „Fritiofin
satu"), jonka pohjana on isl. satu, muita:
isänmaallinen runoelma „Svea", kertovat
runoelmat „Nattvardsbarnen", „Axel",
juhlaruno Ruotsin Akatemian 50-vuotisjuhlaan
y. m. Myös T:n puheet ja kirjeet ovat
huomattavia. T. on Ruotsin kirjallisuuden
suurimpia edustajia; hänen runoutensa on
sävyltään retorista, ulkoasu on loistava ja
aatesisällys ylevä. [Böök (ruots., 1917).]
Esaias Tegnér. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>