Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tertium non datur-Tervajärvi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Tertium non datur (lat.), kolmatta
(mahdollisuutta) ei ole.
Tertiäärikausi, kenotsooisen
maailmankauden ensim. geol. kausi
(liitukauden ja kvartäärikauden välillä oleva),
jonka muodostumat jaetaan seuraaviin
alaosastoihin: eoseeni, oligoseeni,
mioseeni ja plioseeni. T:lla syntyivät
nykyiset mahtavat poimuvuoret: Alpit,
Apenniinit, Karpaatit, Kaukasus, Himalaja,
Andit y. m. Ilmasto oli Euroopassa
nykyistä paljoa lämpimämpi.
Kaksisirkkaiset kasvit olivat valtakasveja.
Keski-Euroopan ruskohiiliesiintymät
muodostuivat. Jättiläisliskot olivat
kuolleet sukupuuttoon, istukalliset
imettäväiset saavuttivat valta-aseman.
Tertiäärisysteemi, tertiäärikaudella
syntyneet kerrostumat.
Tertseroli (it.), pieni pistoli.
Tertsetti (it.), kolmen solistin
esitettävä laulusävellys.
Tertsiaalikymmenys, kirkkoherralle
kannettu viljakymmenysten kolmannes;
vastakohta: kruununkymmenys.
Tertsiini (it.), alk. it. runomuoto,
joka käsittää kolmesta 11-tavuisesta
säkeestä muodostettuja säkeistöjä. 2:nen
säe on loppusoinnullinen seuraavan
säkeistön 1:sen ja 3:nnen kanssa, kun taas
koko t.-sarjan päättää yksinäinen säe,
jolla on yhteinen loppusointu viimeisen
säkeistön keskimmäisen säkeen kanssa.
(Kaava aba, bcb, cdc . . . xyx, y.) T:iä
käytti Dante „Divina commediassa".
Terttu ks. Kukinto.
Tertullianus, Quintus
Septimius Florens (k. n. v:n 220
jälkeen), lat. kirkonopettaja, kotoisin
Pohjois-Afrikasta. T. on edistänyt latinan
käyttöä kristinuskon palveluksessa,
laatinut apologeettisia kirjoituksia,
kehittänyt kolminaisuus- ja perisyntioppia,
vaatinut ankaraa kirkkokuria, mikä lopulta
vei hänet montanismiin (ks. t.).
Terva, puun, kivihiilen, ruskohiilen,
turpeen y. m. s. hiiltotislauksessa
muodostuva sakea neste, jossa on useita
yhdistyksiä toisiinsa sekoittuneina. —
Puu-t. on sakeanko, tumma, öljymäinen,
aromaattinen, karvas neste. Saadaan
puuta hiillytettäessä tervahaudoissa tai
retorttiuuneissa. 100 kg:sta ilmakuivaa
puuta saadaan 3,5-5,5 kg t:aa.
Puu-t. sisältää rasvahappoja; siitä erotetaan
tislaamalla „keveät öljyt" „raskaista".
Keveät öljyt tislau tuvat ensin ja niitä
käytetään kuten bentsiiniä. Raskaista
öljyistä saadaan m. m. kreosoottia, josta
vielä saadaan lääkeaineita: kresolia ja
guajakolia. Tislausjäte on pikeä. Havupuun
t:sta saadaan raakaa tärpättiöljyä
ja hartsiöljyjä, joita käytetään lakkojen
ja vernissojen valmistukseen. Koivu- l.
tuohitervasta (tökötti) saatua öljyä
käytetään ven. juhtinahan valmistuksessa,
vrt. Puuntislaus. — Turve-t.
sisältää fenoleja ja neutraaliöljyjä. Siitä
valmistetaan m. m. parafiiniä, kreosoottia
ja asfalttia. — Ruskohiili-t:sta
tislataan raakaöljyä ja parafiinimassaa.
Edellisestä saadaan ruskohiiliterva-bentsiiniä
ja solaariöljyä („saks. petrolia"). —
Kivihiili-t. on tärkein
t.-laji. Se on hyvin monimutkainen eri
aineiden seos, josta voidaan eristää
useita satoja eri yhdistyksiä; näistä ovat
monet kem. teollisuuden raaka-aineita.
kuten bentsoli, toluoli, ksyloli, naftaliini,
antraseeni, pyreeni, kryseeni, pyridiini,
aniliini, kinoliini. Kivihiili-t:n tuotteita
käytetään suurin määrin m. m.
väriaineiden valmistukseen, lisäksi saadaan
niistä lääke-, tuoksu-, desinfioimis-,
valokuvaus- ja räjähdysaineita y. m.
Kivihiili-t:aa saadaan koksi- ja
valokaasutehtaista sivutuotteena. Sitä
jalostetaan erikoisissa tehtaissa tislaamalla
rautaretorteissa tai vaku’umlaitteissa. Näistä
tulevat höyryt tiivistetään jäähdyttäjissä,
joista tulevat nesteet kootaan tav.
neljänä jakotisleenä: kevyet, keski- ja
raskaat öljyt sekä antraseeni; jäljelle jää
piki. Tisleet jalostetaan edelleen
erilaisiksi tuotteiksi.
Tervahovi, avara tervatynnyrien
säilytysalue (esim. Oulussa). —
Tervahöyry, höyrykoneella varustettu
proomu, yleensä puusta.
Tervajoki, Pyhännänjoki,
Suomussalmen reittiin kuuluva joki, alkaa
Hyrynsalmen pienistä suojärvistä;
etelästä lisäjoki Hiisijoki, juoksee
Ison-Pyhännän järven läpi. T. laskee
Ristijärven koillispuolella Emäjokeen.
Tervajoki, rautatieasema
Seinäjoen-Vaasan radalla, Isonkyrön
kunnassa, 32 km Vaasasta.
Tervajärvi, Terijärvi (ks. t.).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
