Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tibet-Tiedeakatemia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
maanviljelijöinä, kasvattaen keinokastelun
avulla ohraa, herneitä, perunoita, hedelmiä y. m.
Kullanhuuhdonta ja kauppa (myskin, villojen,
booraksin vientiä, tiiliteen tuontia) ovat
myös mainittavia elinkeinoja. Uskonto
on erikoislaatuista buddhalaisuutta, n. s.
laamalaisuutta (ks. t.), munkkeja on
n. 1/4 väestöstä; he harjoittavat
luostareissa kauppaa ja käsityötä (m. m.
rukousmyllyjä). Buddhalaisten hengellinen
päämies, Lhasassa asuva Dalai-laama,
on myös maallinen hallitsija. Toimeenpanevaa
valtaa harjoittaa hänen nimittämänsä ministeristö.
— Historia. T. on ollut jo varhain
riippuvaisuussuhteissa Kiinaan, mutta kotimaisten
hallitsijoiden hallitsema. Näistä Dalai-laama
vähitellen kohosi ylimmäksi maalliseksi ja
Taši-laama hengelliseksi päämieheksi. V. 1750
T:n hallitus uskottiin Dalai- ja Taši-laamoille
keisarin komissaarien ylivalvonnan alaisina.
T. sai suurvaltiollista merkitystä Venäjän ja
Englannin Keski-Aasiaa koskevan kilpailun johdosta.
Venäjä oli aluksi voitolla, mutta Japanin sodan
aikana engl. retkikunta tunkeutui 1904 Lhasaan.
Dalai-laama pakeni, ja Taši-laaman kanssa tehdyssä
sopimuksessa T. tuli Englannin vasallivaltioksi.
Kiina yritti puolustaa oikeuksiaan T:ssä
ja miehitti 1910 Lhasan, mutta Kiinan
vallankumouksen jälkeen lakkasi sen
suvereniteetti T:ssä, ja Dalai-laama julisti
1913 T:n riippumattomaksi Kiinasta. Kiinan
sekasorron takia ei lopullista sopimusta sen
kanssa ole voitu tehdä, ja T. on tullut entistä
enemmän riippuvaksi Englannista. [Hedin (1906 ja 1909).]
Tibet. 1. Tibetvuohen pitkä, karkea
villa. vrt. Kašmir. — 2. Verraten
arvokas tekovilla, joka on valmistettu
kampavillalankaisista naistenkangas-tilkuista.
— 3. Hieno toimikkainen villakangaslaatu.
Tibullus, Albius (n. 54-19 e. Kr.),
roomal. runoilija. Kirjoittanut tunnelmallisia
lemmenlauluja. [Koskenniemi, „Roomalaisia
runoilijoita" (1919).]
Tibur ks. Tivoli.
Tiburtius [-u’r-], Tiburtius
(1706-87), ruots. pappi. Laatinut muistiinpanoja
Suomen sodasta 1741-42: „Historia om finska
kriget åren 1741 och 1742" (julk. 1817).
Ticino [-tšino] (saks. Tessin).
1. Joki Italiassa ja Sveitsissä, Pon lisäjoki oik.;
2 lähdehaaraa, joista toinen lähtee Sankt
Gotthardilta. Juoksee Lago Maggioren
läpi. Laskee Pavian alapuolella Po-jokeen.
240 km pitkä. — 2. Kantoni Etelä-Sveitsissä;
2,813 km2, 153,000 as., enemmistö
italialaisia. Pääkaup. Bellinzona.
Ticklén [-ē’n,], Eero (1794-1827),
Kärsämäen kappalainen. Sepittänyt runon
„Neidon valitus". — Ticklén, Pietari
(1792-1838), koulunopettaja (Oulussa) ja
Teuvan kirkkoherra, E. T:n veli. Kirjoittanut
runoja Oulun Viikkosanomiin.
Tidaholm [tī-], kaup. Ruotsissa,
Vetterin länsipuolella. 4,600 as.
Tidemand [tīdeman], Adolf
(1814-76), norj. taidemaalari. Kuvannut norj.
kansanelämää. Töitä: tunnettu sarja
„Maalaishäät", „Intoilijat", „Haugelaisia".
ks. kuvaliitettä Norjan taidetta.
Tidens Tegn [tejn], Verdens Gangin
toimittajan O. A. Thommessenin (ks. t.)
1910 perustama oslolainen vapaamielinen
sanomalehti, sulatti 1923 itseensä Verdens
Gangin, omistaa myös iltalehden Oslo
Aftenavis (ent. Örebladet).
Tidikelt, keidasryhmä keskisen
Saharan luoteisosassa, Algerin-Timbuktun
karavaanitien varrella (pääkeidas
Salah). 9,000 as.
Tidningar utgifna af ett sällskap i Åbo
[tīd- ūtjīvna āv et selskāp i ōbu],
Suomen ensim. sanomalehti, Aurora-seuran
äänenkannattaja, ilmestyi 1771-78 ja 1782-85
H. G. Porthanin toimittamana.
Tidö [tīdö], linna Ruotsissa, Mälarin
rannalla, Axel Oxenstiernan rakennuttama.
Tieck [tīk], Johann Ludwig
(1773-1853), saks. kirjailija, romantiikan
johtajia. Teoksia: kirjeromaani „William
Lovell", satukokoelma „Volksmärchen",
johon sisältyy m. m. „Der blonde Eckert"
ja satiirinen näytelmä „Der gestiefelte Kater".
Tiede on järjestelmällinen kokonaisuus
perusteltuja ja varmoja tietoja.
Asianmukaisinta lienee erottaa t:den
päähaaroina: I. Muodolliset t:t, matematiikka
ja muodollinen logiikka, jotka käsittelevät
ihmisajatuksen itsensä luomia käsitteitä
eivätkä mitään olemassaolevia esineitä.
II. Reaali-t:t, jotka tutkivat tosiasioita,
olemassaolevia esineitä. Ne jakaantuvat
kahteen päähaaraan. 1) Luonnon-t:t, jotka
tutkivat aineellisia esineitä. 2) Henki-t:t
eli humanistiset t:t, jotka tutkivat
inhimillistä sielunelämää (sielu-t. eri
haaroineen) sekä ihmisten sielullisella
toiminnallaan muodostamia tuotteita ja
laitoksia (kulttuuri-t:t l. historialliset
t:t). Oman ryhmänsä muodostaa vielä
filosofia.
Tiedeakatemia ks. Akatemia ja
Suomalainen Tiedeakatemia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
