Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Titaani-Tivoli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Pääministerinä 1903-05, tuli eduskunnan
puhemieheksi 1912, pääministerinä 1913-17;
murhattiin. — Tisza, Kálmán
(1830-1902), unk. valtiomies. Pää- ja
sisäministerinä 1875-90.
Titaani, metallinen alkuaine, kem.
merkki Ti, at.-p. 48,1, om.-p. 4,5, sulamisp.
1,795°, hyvä sähkön johtaja, hauras ja
kova (naarmuttaa terästä ja lasia).
T.-oksidi, „titaanivalkea", on viime
aikoina saanut suuren merkityksen
kestävänä ja peittokykyisenä maalivärinä.
Titaanirautamalmi, ilmeniitti (ks. t.).
Titaanit, kreik. muinaistarustossa
Uranoksen l. taivaan ja Gaian l. maaemon
poikia ja tyttäriä, jumalten Tartarokseen
syöksemät. T. kuvataan väkivaltaisiksi olennoiksi.
Titaanivalkea ks. Titaani.
Titania, keijujen kuningatar, Oberonin
puoliso.
Titanic [taitä’nik], höyrylaiva, joka
upposi ensim. matkallaan Englannista
New Yorkiin törmättyään jäävuoreen
huhtik. 15 p:n vastaisena yönä 1912.
Laivassa olleesta 2,224 hengestä hukkui 1,513.
Titaniitti, sfeeni, ruskea tai
keltainen kivennäinen, kalsiumsilikaattia ja
titaanihappoa. T:ia on syeniitissä ja
dioriitissa. Kirkasta keltaista t:ia
käytetään jalokivenä.
Titchener [titšenə], Edward
Bradford (s. 1867), amer. psykologi.
Pääteos: „Experimental Psychology".
Titicaca [-kā’ka], Etelä-Amerikan
suurin järvi, Kordillieerien pääjonojen
välissä, Perussa ja Boliviassa; 200 km
pitkä, 60 km leveä, 3,854 m yli merenp.
Eteläpäästä laskee Desaguadero-joki
laskujoettomaan Aullagas-järveen.
Titreeraus (ransk.), mitta-analyysin
suorittaminen. T:ssa aineen määrä
jossakin liuoksessa mitataan sekoittamalla
siihen toisen aineen liuosta, jonka
pitoisuus on tunnettu, kunnes aineiden
välillä tapahtuva reaktsioni saavuttaa
rajansa, Rajan saavutus todetaan
erikoisen väriaineen, indikaattorin
värinmuutoksesta, jollei itse reaktsioni ole
helposti havaittava. T:ta on kolme
päälajia: neutralisoimisanalyysi (hapon
mittaaminen alkalilla ja päinvastoin),
hapettamis- ja pelkistämisanalyysi ja
saostamisanalyysi. Pitoisuus ilmoitetaan
joko g/cm3 (titteri) tai mole/cm3
(molenormaalisuus) tai g-ekvivalentti/cm3
(normaalisuus). T.-liuos lasketaan
asteikolla ja hanalla varustetusta putkesta,
byretistä, tutkittavaan liuokseen.
[Palomaa-Mäkinen, „Johdatus kvantitatiiviseen
kemialliseen analyysiin" (1916).]
Tittel, Bernhard (s. 1873), itäv.
säveltäjä, v:sta 1915 kapellimestarina
Wienin oopperassa. Säveltänyt orkesteri-
ja kuoroteoksia sekä oopperan „Cesare
Borgias Ende".
Titteli (lat.), otsake, nimi, arvonimi,
virkanimi.
Titteri, silkkilangan numero. ks. myös
Titreeraus.
Tittoni [-ō’-], Tommaso (s. 1855),
it. valtiomies. Ulkoministerinä 1903-05, 1906-10
ja 1919, lähettiläänä Pariisissa 1910-16.
Tituksen kunniaportti, Roomassa,
Forum Romanumilla, vihitty 81 e. Kr.
Tituksen juutalaisista 70 saaman
voiton kunniaksi. Huomattavia korkokuvia.
Titulatuuri (lat.), henkilön kaikki
kunnia- ja arvonimet. — Tituleerata,
antaa titteli, nimittää henkilöä hänen
arvonimellään. — Titulus, otsikkokirjoitus,
arvonimi; herra se ja se (halveksien).
Titus, apostoli Paavalin oppilas ja
työtoveri; seurakunnan johtajana
Kreetassa. Sinne on U:n T:n Tituksen kirje
lähetetty, se on otaksuttavasti Paavalin
kirjoittama.
Titus, Flavius Vespasianus
(40-81), Rooman keisari 79-81, Vespasianuksen
poika. Päätti juutalaissodan valloittamalla
Jerusalemin 70, tuli sitten isänsä
kanssahallitsljaksi. Hallitsi lempeästi;
sai kunnianimityksen „ihmiskunnan rakkaus
ja ihastus". — Aiheena Arvid Järnefeltin
näytelmässä.
Tiuhta, tiuhtapälkit, ks. Kudonta,
kuvassa: D, ja Kangaspuut,
kuvassa: i. — Myös = nauhapirta,
nauhankudontakoje, joka tekee niisien ja
polkusten virkaa.
Tiundaland, yksi Ruotsin Uplannin
vanhoista n. s. kansanmaista (folkland).
Tiurin linna, keskiajalla linnoitettu
kauppapaikka Karjalassa n. s. Linnasaarella
Tiurinkoskessa Räisälässä. Palkka ollut
asuttuna 1100-luvulta lähtien, varustettuna
nähtävästi keskiajan lopulle. [Appelgren,
„Suomen muinaislinnat" (1891).]
Tiurula, kreik.-kat. seurakunta,
pääasiassa Hiitolan kunnassa.
Tiutia, kunta Aunuksessa Muurmannin
radan länsipuolella.
Tiveden [tīvē-], Keski-Ruotsissa
Vennerin ja Vetterin välillä oleva vuorinen
metsäseutu.
Tivoli (vanhan ajan Tibur), kaup.
Keski-Italiassa, Rooman itäpuolella. Villa
d’Este suurenmoisine puutarhoineen;
raunioita roomalaisajalta. 15,000 as. —
T:ksi sanotaan myös huvittelupaikkoja,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
