Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 861-862 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tšernyševskij-Tšuhna

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Tšernyševskij [-e’fs-], Nikolaj
Gavrilovitš (1828-89), ven. kirjailija.
Kirjoitti vankeudessa nihilistisen
tendenssiromaanin „Mitä tehdä" (ven.);
karkoitettuna Siperiaan 1864-83.

Tšerokeesit, cherokee, pohj.-amer.
intiaaniheimo, joka alk. asui
Alleghany-vuorten eteläosissa, mutta 1843
siirtyi n. s. intiaanialueelle. Nyk. he ovat
omaksuneet valkoihoisten tavat. Heitä lienee
n. 40,000.

Tšervonets ks. Rupla.

Tsetsekärpänen (Glossina), afr.
kärpässuku, kellertäviä, musta- ja
ruskea-täpläisiä 7-13 mm pitkiä afr.
pistokärpäsiä, jotka imevät verta ihmisistä,
imettäväisistä ja linnuista. Imiessään
ainakin eräät lajit tuovat vereen
trypanosomeja, alkueläimiin
kuuluvia veriloisia, jotka synnyttävät
vaarallisia tauteja. Varsinainen t.
(G. morsitans) levittää
Trypanosoma-lajia., joka aiheuttaa
nautaeläimissä ja hevosissa kuolettavan
nagaana- l. tsetsetaudin, toinen laji,
unikärpänen (G. palpalis)
levittää ihmisestä toiseen unitaudin
aiheuttajaa. vrt. Trypanosoma ja
Unitauti.

Varsin. tsetsekärpänen.

Tšetšenit, Keski-Kaukasuksen
pohjoisrinteillä Terekin varsilla asuva
kaukaasialainen kansa, n. 1/4 milj.
Varsinkin naiset kuuluja kauneudestaan.
Muhamettilaisia. T:n autonomisen alueen
pääkaup. on Groznyj.

Tšetverik, ven. kuivan tavaran
tilavuusmitta, = 26,2 l. — Tšetvert,
ven. kuivan tavaran tilavuusmitta, = 209,9 l.

Tšetvertak [-a’k] (ven.),
1/4 ruplan hopearaha.

Tšifu (engl. Chefoo), kaup.
Pohjois-Kiinassa, gantungin maakunnassa,
Keltaisenmeren rannalla. Hyvä satama;
ulkomaankauppa melkoinen. 85,000 as.
— Avattu ulkomaalaisille 1858.

Tšili (engl. Chili), Kiinan koillisin
maakunta, Mongolian ja Mantšurian rajalla;
321,200 km². Väkilukua koskevat
tiedot vaihtelevat 25-34 milj. — T:n rannikolle
pistää Keltaisestamerestä T:n lahti.

Tsinan, Šantungin maakunnan
pääkaup. Pohjois-Kiinassa, läh, Hoanghon
oik. rantaa, Silkkiteoll. 250,000 as.,
joukossa paljon muhamettilaisia ja
katolilaisia.

Tšingis-kaani ks. Temudžin.

Tšingkiang (engl. Chinkiang), kaup.
Kiinassa, Kiangsun maakunnassa, Jangtsekiangin
oik. rannalla, Keisarinkanavan lähtökohdassa.
Ulkomaankauppa melkoinen. 105,000 as. — Avattu
ulkomaalaisille 1861.

Tsingši, kaup. Kiinassa, Hunanin
pohjoisosassa. Suomen Lähetysseuran vanhin
lähetysasema Kiinassa (per. 1903) ja
Kiinan lähetyksen keskuspaikka. Poikien
keskikoulu. Lääkärilähetystyö, jonka
palveluksessa m. m. suom. lääkäri ja kaksi
länsimaisen koulutuksen saanutta kiinal.
lääkäriä. 23 sivuasemaa.

Tsingtau ks. Kiautšou.

Tšintšilla, chinchilla (Chinchilla),
eteläamer. villahiiriä, hieno- ja pehmeäturkkisia
kallisarvoisia turkiseläimiä. Chilen ja Perun
vuoristoissa elää tavallinen t.
(Ch. laniger) ja iso t.
(Ch. brevicaudata). Ed. on n. oravan
kokoinen, kauniin harmaa, selkäpuoli
mustanhohtoinen, vatsa puoli kellanvalkea; jälk.
vähän suurempi. Elävät yhdyskunnittain
kallionkoloissa. — Jäljennettyä t:n
nahkaa valmistetaan kaniinin ja valkoisen
jäniksen nahoista.

Tširkka-Kemijoki, Vienan-Karjalan
Kemijoen lisäjoki; n. 200 km pitkä,
runsaskoskinen, laskee Jyskyjärvessä
Kemijokeen.

Tšita [-ā’], kaup. Itä-Siperiassa,
Ingoda-joen rannalla, Siperian radan
varrella. 65,000 as. — T:aan lähetettiin
1827 pakkotyöhön karkoitetut dekabristit,
joiden ansiosta T. kehittyi kaupungiksi.

Tšitral, Chitral (ks. t.).

Tšitšerin [-ē’-], Georgij
Vasiljevitš (s. 1872), ven.
bolševikkidiplomaatti, v:sta 1918
ulkoasioiden kansankomissaari.

G. V. Tšitšerin.

Tsna [-ā], usean joen nimi Venäjällä:
m. m. Pripetin lisäjoki, Okan lisäjoki, Okaan
laskevan Mokšan lisäjoki, Ilmajärveen laskevan
Mstan lähdejoki.

Tšorokh [-o’kh], joki Armeeniassa,
laskee Batumin eteläpuolella Mustaanmereen.

Tšudra, neljäs, alin muinaisint. kasti.

Tsuga, havupuusuku. Lähinnä kuusen
näköisiä, pienikäpyisiä. Pohjois-Amerikassa
ja Aasiassa. Lähisukuinen on douglaskuusi (ks. t.).

Tšuhna ks. Tšuudit.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>