Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tsu Hsi-Tuberkuloosi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Tsu Hsi, Tse Hsi (1834-1908),
Kiinan leskikeisarinna. Tuli keisari
Hien-fongin kuoltua 1861 keisariksi julistetun
poikansa Tungtsihin holhoojaksi, tämän
kuoltua 1875 sisarenpoikansa Tsaitienin
holhoojana v:een 1889. Kun keisari 1898
koetti toimeenpanna uudistuksia, anasti
T. H. vallan ja pakotti keisarin 1900
eroamaan.
Tšuktšien niemimaa, Aasian
koilliskolkka, itäisin niemi Itäniemi
Beringinsalmen rannalla.
Tšuktšit, vähälukuinen — n. 12,000
henkeä — arktinen kansa Aasian
koilliskolkassa, n. s. T:n niemimaalla.
Poronhoitoa, metsästystä, turkiskauppaa.
Tšum (ven.), Siperian kansojen
siirrettävä kota, joka kesällä päällystetään
tuohella, talvella porontaljoilla.
Tšungking (engl. Chungking), kaup.
Sisä-Kiinassa, Setšvanin maakunnassa,
Jangtsekiangin varrella. Tärkeä kauppakaup.,
n. 500,000 as. — Avattu ulkomaalaisille 1890.
Tšuolisjärvi, 10 km pitkä, 2,5 km
leveä järvi Inarissa, Inarinjärven koillispäässä.
Tšupukka, rajakarjalainen piiras
Tarjotaan ympyrän neljänneksen muotoisena.
Tsušima, Japanille kuuluva saari
Korean salmessa; 690 km2, 39,000 as.
Sotasatama. Toukok. 1905 jap. amiraali
Togo tuhosi T:n edustala Venäjän laivaston.
Tšusovaja [-ō’-], joki Itä-Venäjällä,
Kaman vas. lisäjoki; 777 km.
Tšuudit (ven.), kansannimitys, jolla
slaavilaiset ovat tarkoittaneet vieraita,
osittain tarunomaisia kansanheimoja.
Pohjois-Venäjällä nimitys tarkoitti
suomensukuisia kansoja, usein virolaisia ja
luult. vienankarjalaisia, nykyisinkin
vatjalaisia ja vepsäläisiä (myös tšuharj)
sekä nimitykset tšuhna ja tšuhonets
(tav. halventavassa sivumerkityksessä)
virolaisia ja suomalaisia.
Tšuvassit, turkkilaissukuinen kansa
Volgan keskijuoksun seuduilla, n. 800,000
henkeä. Vuorovaikutus t:n ja Volgan
suom.-ugr. kansojen välillä on ollut suuri.
Heidän kielensä kuuluu turk.-tat. kieliin.
Tšöng-tu (engl. Chengtu), Kiinan
Setšvan-nimisen maakunnan pääkaup.
Silkkiteoll. ja kauppaa. 800,000 as.
Tuamotusaaret, Paumotusaaret (ks. t.).
Tuaregit, Saharan länsi- ja
keskiosissa asuva haamilainen kansa.
Elinkeinoja paimentolaisuus ja rosvoilu.
Muhamettilaisia. N. 200,000 henkeä.
Tuat, Etelä-Algeriassa oleva
keidasryhmä, n. 50,000 as.
Tuatara, Hatteria punctata (ks. t.).
Tub [tab], engl. teen paino =
60 pound’ia (naulaa) = 27,2 kg; voin painona
= 84 pound’ia = 38,1 kg.
Tuberkkeli (lat.), tuberkkelibasillin
aiheuttama pieni kyhmymäinen l. nystyrämäinen
muodostus. — Tuberkkelibasilli,
tuberkuloosin aiheuttaja, jonka saks. prof.
Robert Koch 1882 löysi keuhkotautia sairastavan
ysköslimasta,
Tuberkuliini, tuberkkelibasilleista
tehty valmiste, jota käytetään sekä
tuberkuloosin hoidossa että sen
toteamiseen ihmisissä tai eläimissä.
Tuberkuloosi, tuberkkelibasillin
aiheuttama pitkällinen tarttuva tauti. T:ia
tavataan sekä ihmisissä että
monissa eläinlajeissa, esim. nautakarjassa.
Tauti on saanut nimensä siitä, että se
synnyttää sairaassa ruumiinosassa
pieniä, neulannupin kokoisia
vaaleanharmaita nystyröitä, n. s. tuberkkeleja.
Ihmisruumiissa voi t:ia olla missä
elimessä tahansa, Sen vaarallisin
ja tavallisin muoto on keuhko-t. eli
keuhkotauti (ks. t.), ks. myös
Ihotuberkuloosi ja Risatauti. —
Eläinl. T. esiintyy kalkissa
kotieläimissä, tavallisimmin nautakarjassa ja
sioissa. T:n leviämistä edistävät
navettaruokinta, sopimaton, yksipuolinen ravinto,
yhtämittainen tiineys, sukusiitos,
hengitys- ja ruoansulatuselinten taudit sekä
perinnöllinen taipumus. Vanhemmat
nautaeläimet saavat tartunnan
tavallisesti sisäänhengitetyssä ilmassa, vasikat
ravinnossa, tuberkkelibasilleja sisältävässä
maidossa, samoin siat. Synnynnäinen t.
on tav. seurauksena istukoiden kautta
tapahtuneesta tartunnasta emon
sairastaessa kohtu-t:ia. Paikallisena tautina t.
aiheuttaa nystyrän, tuberkkelin. Basillit
leviävät siitä imusuoniverkon,
kosketuksen tai verenkierron kautta muualle
ruumiiseen. Useimmiten sairastuvat
keuhkot, rinta- ja vatsakalvot rauhasineen.
T. ilmenee keuhkoissa joko pieninä
nystyröinä tahi juustomaisina pesäkkeinä,
kalvoissa helmiryhminä; rauhaset
turpoavat isoiksi kasvaimiksi. T:n kulku on
hyvin pitkällinen ja oireet usein niin
samanlaiset kuin monen muun taudin,
että t. voidaan todeta vasta
bakteriologisten tutkimusten perusteella.
Yleisimmin t. todetaan n. s.
tuberkuliinikokeella. Tällöin
ruiskutetaan eläimeen tuberkuliinia
(ks. t,), joka sairaissa eläimissä aiheuttaa
kuumetta tai paikallisia tulehduksia. T:ia
sairastavat eläimet erotetaan terveistä ja
tehdään sekä ihmisille että eläimille
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
