- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
875-876

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tulikukka-Tulitikkuteollisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Tulikukka, rikkihärme (ks. Rikki).

Tulikärpäset (Pyrophorus),
troopillisessa Amerikassa eläviä suuria ruskeita,
seppien heimoon kuuluvia kovakuoriaisia, joiden
keskiruumiin täplät loistavat pimeässä kirkkaan
vihreällä ja takaruumiin etureunan viirut kauniin
punaisella valolla. Tunnetuin laji on Antillien
saaristossa elävä kukujo l. cucujo
(P. noctiluca), joka voi kasvaa 3 cm:n
pituiseksi.

Tulilanka, stubiini,
räjähdyspanoksen sytytyslanka (keksi
Bickford 1831); ontto hamppunuora, jonka
sisässä on hitaasti palavaa (palamisnopeus
1 cm/sek.) ruutia. Nuora tervataan tai
päällystetään kautsulla. — Räjähdys- l.
pika-t:ssa on ruudin asemesta nitroselluloosaa.

Tulilinja, ampumalinja (ks. t.).

Tulimaa, saariryhmä Etelä-Amerikan
eteläpäässä, Magalhãesin salmen erottama
siitä. Koko saaristo n. 74,000 km2, josta
pääsaari T. n. 48,000 km2, 3,000 as.
Ilmasto sateista ja kylmää, tammikuun
keskilämpö n. +11°, heinäkuun n. +1°.
Vuoristot jäätiköiden peitossa. Alkuasukkaita,
tulimaalaisia (intiaaneja) on nykyisin enää
vain pari sataa, eniten on pääsaarella asuvia
ona-heimon jäseniä; elävät pääasiallisesti
metsästyksellä. Uudisasukasten pääelinkeinona on
lampaanhoito. Valtiollisesti saaristo on jaettu
Argentiinan ja Chilen kesken siten, että
Argentiinalla on pääsaaren itäosa ja
tämän itäpuolella oleva Staatensaari ja
Chilellä pääsaaren länsiosa ja etelässä
olevat pikkusaaret. Argentiinan alueen
pääpaikka on Ušuaia l. Ushuaia.

Tulipesä, tav. muurattu laite, jossa
polttoainetta poltetaan. T:n pohjana on
arina (ks. t.), jonka alla on tuhkapesä.
T:n etuseinässä on tulipesän luukku,
takaseinänä on tulikynnys, jonka yli
liekki kulkee ja jonka tarkoituksena
myöskin on kuristaa liekki ja ilma
sekaantumaan hyvin toisiinsa. T. on
höyrykattiloissa joko sisäpuolinen (kattilan
sisällä) tai ulkopuolinen (kattilan alla
tai edessä). — Tulipinta ks. Höyrykattila.
Tuliputki ks. Höyrykattila.

Tulirakko (Noctiluca miliaris),
pallomainen, n. 1 mm:n mittainen
valtamerten pinnalla suurin joukoin elävä
siimaeläin, joka omalla valolla loistaen usein
aiheuttaa aaltoilevan meren pinnalla
välkehtivän „noidantulen".

Tulirokko (scarlatina), tarttuva, ankara
kuumetauti, joka esiintyy kulkutautina
tavallisimmin lapsissa, joskus myös
aikuisissa; jättää tav. pysyvän immuniteetin.
Tartunta leviää suoraan potilaasta tai
hänen koskettamistaan esineistä tai
terveiden välityksellä; t. voi tarttua vielä
kauan potilaan paranemisen jälkeen,
mutta ei itämisaikana. Tämä kestää
1-8 vrk. Tauti alkaa ankaralla
kuumeella, oksennuksilla ja kurkunkivulla,
jo samana tai seur. p. nousee ihoon tiheä,
hienopilkkuinen, tummanpunainen
ihottuma (aluksi etupäässä kaulaan, rintaan,
vatsaan ja reisien sisäpinnalle), joka
sitten leviää yli melkein koko ruumiin (ei
leukaan eikä suun ympärille). Suun ja
nielun limakalvot punoittuvat, ja nielurisoissa
näkyy us. harmahtavia täpliä, kaularauhaset
turpoavat ja käyvät aristaviksi Kuumetilaa
kestää tav. n. viikon päivät. Kolmannella
viikolla iho alkaa kesiä hilseillen tai suurina
liuskoina ja tätä kestää 5-6 viikkoa. Paitsi
suun, nenän ja nielun erittämässä limassa on
t:n tartunta-ainetta tässä ihohilseessä, minkä
vuoksi potilas on ympäristölleen
vaarallinen koko kesimisajan eli sairastumisen
alusta lukien n. 7 viikkoa. Tämän ajan
hänen tulee olla eristettynä muista,
varsinkin lapsista. T:n jälkitaudeista ovat
yleisimmät keskikorvantulehdus ja
munuaistulehdus. — Jos paikkakunnalla on
kulkutautisairaala, on t.-potilas toimitettava
sinne, muissa oloissa on hänet lääkärin
ohjeiden mukaan eristettävä terveistä.
Huoneet, joissa sairas on oleskellut, on
desinfioitava formaliinilla, Paranemisen
jälkeen on potilaan otettava perusteellinen
kylpy. Jos samassa perheessä on kouluakäyviä
lapsia, jotka ovat voineet saada tartunnan,
on näiden pysyttävä 10 päivää poissa koulusta.

Tulistaja, höyryntulistaja (ks. t.).

Tulistajaveturi, höyryveturi, jossa on
höyryntulistaja, tav. Schmidtin järjestelmää.

Tulitikkuteollisuus. Suomen ensim.
tulitikkutehdas perustettiin Kuopioon
1850 ja toinen Poriin 1856. Nyk. (1928)
on Suomessa 8 tulitikkutehdasta. Näistä
ruots.-amer. tulitikkutrustiin (Svenska
Tändsticks a.-b., Tukholma, per. 1917,
osakepääoma 270 milj. kruunua)
kuuluvia neljä (Kuopiossa O.-y. Savo, Porin
Tulitikkutehdas o.-y., Mäntsälän
Tulitikkutehdas o.-y. ja Viipurissa Suomen
Tulitikkutehdas o.-y.). Trustivapaita ovat
S. O. K:n, OTK:n, Saaren (Mäntsälässä)
sekä Kauppiaitten Teollisuus o.-y:n
(Lahdessa) tehtaat. Tehtaitten yhteinen
valmistusarvo oli 1927 46 milj. mk. ja
viennin arvo 30 milj. mk.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:13 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0482.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free