- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
921-922

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Turva-Tusculum

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Rantakari „Ajan" vuosikerroissa 1913 ja 1914.
V. 1917 perustettiin Turun Suomalainen
Yliopistoseura, jonka hoitokunnan
puheenjohtajana on toiminut presidentti
A. Käpy 1917-25 ja v:sta 1926 lakit. toht.
T. M. Kivimäki. V. 1918 seura sai liikemies
K. O. Knuutilalta 1 milj. mk:n suuruisen
lahjoituksen. Sam. v. astui keräystyön johtoon
seuran yliasiamiehenä prof. U. L.
Lehtonen; hänen luopuessaan tehtävistään
1922 oli lahjoitussitoumuksia 50,5 milj.
mk. V. 1919 seura sai vapaan
käyttöoikeuden Turun kaupunkiin rajoittuvaan
Ison-Heikkilän sotilasvirkataloon ja A.
Kordelinin kuolinpesältä Luonnonmaalia
sijaitsevan Kultarannan huvilatilan,
mikä 1923 luovutettiin valtiolle
Ison-Heikkilän täyttä omistusoikeutta
vastaan. V. 1920 seura osti yliopistolle
n. s. Phœnix-talon. Kanslereina ovat
toimineet J. R. Danielson-Kalmari (1921-26),
Ei N. Setälä (v:sta 1926) ja G. Komppa
(v. t., v:sta 1927), rehtoreina
A.H.Virkkunen ja V. A. Koskenniemi (ks. n.).
Tieteellisiä julkaisuja A I-II ja B
(Humaniora) I-V. [Vuosikirjat 1919-27.]

Turva ks. Juoppoparantola.

Turva. Maakauppiaitten Palovakuutus
o.-y. T.,
Vaasassa, per. 1897, myös
auttovakuutuksia. Vakuutuskanta 400 milj. mk.

Turva, Suomen Työväen Keskinäinen
Vakuutusyhdistys,
per. 1910, Tampereella,
Harjoittaa palo- ja eläinvakuutusta.
Vakuutuskanta n. 1,300 milj. mk.

Turvapaikkaoikeus, asyylioikeus.

Turve, maalaji, joka muodostuu
kasvinjäännösten hajaantuessa siten, että
ilmanpääsy niihin on osaksi ehkäisty.
Hajaantumisen edetessä t:sta muodostuu
humusaineita (ks. t.). T:n laatu on
riippuvainen osaksi kasvien laadusta,
osaksi lahoamisasteesta. T:ta
muodostavien kasvien mukaan erotetaan
rahkasammal-, sara-, kaisla-, korte-,
metsä- y. m. t.; muodostumispaikan mukaan
taas suo-, järvi-, kangas- y. m. t.
Hyvästi lahonnut t. on mustaa tai
mustanruskeaa, vähemmän lahonnut
vaaleampaa. T:ta on mahtavina kerroksina
soissamme, Lapissa jäkäläkankaillaj
metsäkankaillekin on t:ta muodostunut (vrt.
Kangasturve). T:ta käytetään
raaka-aineena poltto-t:n ja t.-pehkun
valmistuksessa. vrt. Suo.

Turvebriketti ks. Polttoturve.
Turvejauhe ks. Polttoturve.

Turvepehku, pehkuksi hienonnettu,
kuivattu suoturve, jota maataloudessa
käytetään kuivikkeena kotieläimille,
teollisuudessa eristysaineena y. m.;
hienoksi jauhettua t:ua, n. s. turvemultaa,
käytetään kaupunkien puhtaanapitolaitoksissa
y. m. sellaisiin tarkoituksiin. Hyvä t.
imee itseensä kosteutta ainakin 12 kertaa
oman painonsa. vrt. Turveteollisuus.

Turveteollisuus, suoturpeen nosto,
kuivaus ja valmistus. — Nosto
tapahtuu käsin tai käsin kaivamalla ja
konein nostamalla tai kaivuukoneella tai
painevedellä irroittamalla ja pumpulla
nostamalla (hydroturve). — Nostettu
turve kuivataan semmoisenaan paloissa
tai sotketaan ja painetaan koneesta
pötkynä, joka leikataan kappaleiksi tai
levitetään vellinä kedolle sekä leikataan
sitten vasta paloiksi. Kuivaus tapahtuu
läjissä, vajoissa tai kuivausuuneissa,
jolloin tav. turve samalla hiillytetään. —
Laajat rahkasuomme, varsinkin maan
etelä- ja länsiosissa, tarjoavat
turvepehkuteollisuudelle kaikkein
parasta raaka-ainetta. Suo viljelysyhdistyksen
tutkimusten mukaan on esim. Etelä-Suomen 6
kihlakunnan soissa seuraavat pehkuturvemäärät:
Raaseporin kihlakunnassa 40 milj. m3
Helsingin kihlakunnassa 100 milj. m3
Halikon kihlakunnassa 88 milj. m3
Maskun kihlakunnassa 185 milj. m3
Loimaan kihlakunnassa 200 milj. m3
Ulvilan kihlakunnassa 187 milj. m3

Näistä voitaisiin valmistaa ainakin
1,000 milj. tavallista turvepehkupaalia,
mutta valmistus oli 1924 vain n. 369,000
paalia, vrt. Turvepehku. —
Polttoturvetta
on soissamme myös
tavattomat määrät, vaikka laatu ei olekaan
ensiluokkaista, Suoviljelysyhdistys on
todennut sitä Helsingin kihlakunnassa n. 33
milj. m3, joka vastaa 4,5 milj. tonnia
ilmakuivaa polttoturvetta. Karjalassa on
yhden ainoan n. 1,200 ha:n suuruisen
suon havaittu sisältävän saman verran.
Tällä t:n haaralla on toistaiseksi vakavia
vaikeuksia voitettavanaan, mutta
kehitysmahdollisuudet ovat ilmeiset, kunhan
keksitään sääsuhteista riippumaton
kannattava kuivatustapa, V. 1924 valmistettiin
meillä 9,502 ton. polttoturvetta. [Suomen
Suoviljelysyhdistyksen vuosikirjat,]

Tuscaloosa [taskəlū’sə], kaup.
Alabamassa, Yhdysvalloissa, Birminghamista
lounaiseen. Yliopisto. 12,000 as.

Tusculum, ikivanha kaup. Italiassa,
Roomasta kaakkoon. Roomalaisajalla
siellä oli huvila-asutusta, nyk. raunioina.
Kaupungin lähistössä Ciceron maatila
Tusculanum; kuvaan., paikka jonne
oppinut vetäytyy jokapäiväiset askareet
suoritettuaan.


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:38 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0507.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free