- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
927-928

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tuulettaja-Tuusula

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


koillistuulilla tunkeutua kauas etelään,
vieläpä, pasaatituulten alueelle saakka.
Luonteenomaista tälle alueelle on, että nämä
eriluontoiset virtaukset, lämmin
tropiikkinen tai ekvatoriaalinen ja kylmä
polaarinen, käyvät vierekkäin mitä
moninaisimmissa muodoissa (vrt. Sää, p. 625).
— Pasaatituulilla on auringon liikkeen
perusteella vuotuinen vaihtelukausi.
Huomattavimmat vuodenaikojen mukaan
puhaltavat tuulet ovat monsuunit (ks. t.),
kesällä merimonsuuni manterelle päin ja
talvella maamonsuuni merelle päin.
Päivittäisiä, samanluontoisla jaksotuulia
ovat maa- ja merituuli (ks.
Maatuuli) sekä vuoristoseuduissa vuori-
ja laaksotuuli. — Palkallisista
tuulista ansaitsee mainita Alppien föhn,
Italian scirocco, Adrianmeren bora,
Ranskan etelärannikon mistraali,
Meksikon nortes, Etelä-Amerikan
pampero, Venäjän buraani,
pölytuuli samum. Pyörretuulten
nimityksiä ovat orkaani, hurrikaani,
taifun, tornado, pilvenpyörre l. trombi,
tuulispää
y. m.

Tuulettaja, ventilaattori, kone,
joka aikaansaa ilmavirran. Siipi-t:ssa
on vinot siivet, jotka työntävät ilmaa
akselin suuntaan; käytetään panemaan
liikkeelle suuria ilmamääriä esim.
ilmanvaihdossa. Keskipakois-t:ssa
(-puhaltimessa) työntävät l. heittävät siivet
ilman säteen suuntaan, jolloin siipien
ympärillä täytyy olla pesäke, josta putki
johtaa ilman käyttöpaikkaan. Käytetään
kaivosten y. m. tuulettamiseen.

Tuuletuspurje, tuulta kohden avoinna
oleva suppilomainen purje, jolla johdetaan
ilmavirta aluksen lastiruumaan, konehuoneeseen
tai muuhun umpinaiseen paikkaan.

Tuulijärvi. 1. Järvi Aunuksen
Karjalassa Repolan kunnassa n. 6 km
Suomen rajalta; 35 km pitkä, 6 km leveä.
Laskee Tuulijokea myöten Lieksanjoen
vesiin. — 2. Kaksi pientä järveä
Inarissa, laskevat Uutuanjokea myöten
Jäämerestä pistävään Uutuanvuonoon.

Tuulikannel, aiolosharppu,
eolinharppu,
ikivanha kielisoitin. Se
on laadittu siten, että pitkän, kapean
kaikupohjan yli on pingoitettu eripaksuisia
suolikieliä, jotka viritetään samaan
sävelkorkeuteen. Kun soitin ripustetaan
ulkoseinustalle, saattaa tuulenhenki
kielet soimaan erilaisesta pingoituksesta
johtuvine eri yläsävelineen.

Tuulimoottori, voimakone, jolla
tuulenvoima muutetaan mekaaniseksi työksi.
Siipien luku on suuri. Käynnin säätö
ja pysähtäminen tapahtuu joko
yksityisiä siipiä tai siipiryhmiä tai koko
siipipyörää kääntämällä pois tuulesta.
Käytetään pääasiallisesti veden
pumppuamiseen maataloudessa.

Tuuliresultantti ks. Tuulenmatka.

Tuuliroottori, roottori (ks. t.).

Tuuliruusut, tuulien suuntaa,
nopeutta, lukuisuutta y. m. seikkoja
esittäviä piirroksia, Myös kompassin
ilmansuuntakehän nimitys.

Tuulispää, alaltaan pieni, mutta
välistä voimakas pyörretuuli.

Tuulispää, suom. pilalehti, Helsinki,
per. 1902.

Tuulos, kunta Hämeen läänissä,
Etelä-Hämeessä, Hämeenlinnasta koilliseen;
149,6 km2, 2,198 as, (1927).
Harmaakivikirkko 1300-luvulta.

Tuuma, vanha pituusmitta. Englannin t.
= 25,4 mm. ks. Mitta. — Amsterdamin t.
= 1/11 Amsterdamin jalkaa (= 0,283 m)
= 2,574 cm (käytetään puutavaran kaupassa).

Tuunaansaari, 2 1/2 km pitkä, n. 1 km
leveä saari Punkaharjun luoteispään
äärellä, kapean Tuunaansalmen (levein
kohta 250 m) siitä erottama. Saarella
Takaharjun parantolan omistama maatila,

Tuupovaara, ennen Kovero, kunta Kuopion
läänissä, Pohjois-Karjalassa, Viipurin läänin
rajalla; 501,0 km2, 4,398 as. (1927).

Tuura, puisella kädensijalla varustettu
terävä rautakanki, jota käytetään jään puhkomiseen.

Tuurholma (ruots. Turholm),
kansanpuisto Degerön saaren luoteisrannikolla,
vastapäätä Kulosaarta, n. 4 km Helsingistä itään.

Tuurna (saks.), suippo teräspuikko,
jolla metalliesineessä olevaa reikää
suurennetaan tai muodostetaan tai jolle
sorvattaessa tai jyrsittäessä kappale
kiinnitetään reiästään.

Tuus (lat,), „sinun" (kirjeiden
allekirjoituksissa); tuus totus,
„sinun kokonaan".

Tuusniemi, kunta Kuopion läänissä,
Pohjois-Savossa, Kuopiosta itään; 560,8
km2, 7,040 as. (1927).

Tuustaipaleen kanava, kaivanto
Mäntyharjun pitäjässä Tuusjärven ja
Lahnaveden välissä; 150 m pitkä, 20-28 m
leveä, putous 1,3 m; rak. 1832-35.

Tuusula, kaksikielinen kunta (suomi
enemmistön kielenä) Uudenmaan läänissä,
Keski-Uudellamaalla; 231 km2, 9,609 as.
(1927, Keravan kauppala mukaan otettuna).
Kansanopisto, valtion

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:13 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0510.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free