Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tuusulanjärvi-Tykki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
kotitalousopettajaopisto, maatalousnormaalikoulu,
Koivulan kasvatuslaitos. Kellokosken
piirimielisairaala; Hyrylän kasarmit;
Kellokosken rautatehdas; Syvärannan
lepokoti; huvila-asutusta, Järvenpään
kartano. Aleksis Kiven kuolinmökki ja hauta.
Tuusulanjärvi, järvi Tuusulan
pitäjässä, 8 km pitkä, n. 1 km leveä.
Itärannalla huvila-asutusta.
Tuutari l. Tuuteri, suom.
seurakunta Inkerinmaalla Pietarista etelään.
Tuuvertti (engl.), laivakokki.
Tuxen, Lauritz (1853-1927),
tansk. taidemaalari. Maalannut merikuvia,
alastomia malleja ja muotokuvia.
Twain, Mark ks. Clemens, S. L.
Tvedestrand [tvē-], lastauspaikka
Etelä-Norjassa, Skager rakista pistävän
Oksefjordin perukassa. Laivanvarustusta
ja puutavaranvientiä, 1,500 as.
Tweed [tuīd], Englannin ja
Skotlannin välinen rajajoki, laskee
Pohjanmereen. 157 km.
Tver. 1. Kuvernementti Luoteis-Venäjällä;
63,200 km2, 2,240,000 as., joukossa
karjalaisia, — 2. Ed:n pääkaup. Volgan
varrella, Vanhoja rakennuksia, 86,000 as.
— T. oli 1200-luvun puolimaista v:een
1485 itsenäisenä valtakuntana.
Tvilli ks, Sidos.
Twist [tui’st] (engl.), langan
kierre; myös loimilanka.
Tvorog [tvaro’g] (ven.),
uunipiimä (ks. t.).
Tvärminne, saari ja kylä Tammisaaren
pitäjän saaristossa, 16 km Hangosta
itään. T:n saaren kaakkoiskärjessä on
prof. J. A. Palménin 1902 perustama,
nyk. Helsingin Yliopistolle kuuluva eläin t.
asema, jossa eläinopin opiskelijat saavat
kesäisin harjoittaa opintoja asiantuntijain
johdolla. Eläin t. asemalle kuuluvan
alueen eläimistö on rauhoitettu.
Tübingen [tybiŋən], kaup.
Württembergissä, Neckarin varrella. Yliopisto
(per. 1477). Tuomiokirkko (rak. 1470-1500),
Hohentübingenin linna (valmis 1535). 22,000 as.
Tübingenin koulu [ty-], teologinen
Oippikunta, jonka perusti Tübingenin
yliopiston prof. F. Chr. Baur.
Tyfoidi (kreik.), lavantaudin tapainen
kuumetauti, myös lievä lavantauti.
Tyfon, kreik. taruhirviö, Gaian ja
Tartaroksen poika, T. oli satapäinen, silmät
tulta leimuavat, ääni peloittava, T. on
luonnon hävittävien voimien vertauskuva.
Tyfoni, taifun (kreik.),
pyörretuulen nimitys Aasian vesillä.
Tyhjiö, vaku’umi, ilmaton tai hyvin
harvennettua ilmaa sisältävä suljettu tila,
T:n syvyys, tyhjö, ilmoitetaan
elohopeapatsaan tai vesipatsaan korkeutena
tai prosentteina täystyhjöstä (= 760 mm,
30 tuumaa elohopeaa, 10,33 m vettä).
Tyhjä protesti, vekselin protesti, joka
tapahtuu, kun sitä, jota vastaan protesti
on tehtävä, määräpäivänä ei tavata.
Tyhjö ks. Tyhjiö.
Tyke, kreik. onnellisen sattuman
jumalatar, vastaa roomal. Fortunaa.
Tykistö, armeijan aselaji jalkaväen
ja ratsuväen rinnalla. Siihen kuuluu
paitsi tykkejä miehistö, joka niitä
käyttää, sekä kaikki tykkien käyttämiselle
välttämättömät tarvikkeet. T. jakautuu,
riippuen sen käytöstä, vuori-, kenttä-,
ilmapuolustus-, piiritys-, linnoitus-,
rannikko- ja laivasto-t:öön. Uudemman
käsityksen mukaan kaikki liikkuva t. on
kenttä-t:öä. Jalkaväen komppaniaa
vastaava yksikkö t:ssä on patteri, johon
nyk. tav. kuuluu 4 tykkiä, ennen 6-8.
Meillä 3 patteria (rauhanaikana 2)
muodostaa patteriston ja 3 patteristoa
rykmentin. vrt. Tykki, Granaatti,
Šrapnelli, Suomen puolustuslaitos.
Tykki (ruots.), tuliase, jota
miesvoimalla ei voi siirrellä kuin vähäisen
matkan. Ensimmäisinä käyttivät t:ejä
1300-luvulla maurilaiset, joilta Euroopan
sotajoukot ne omaksuivat. Alkujaan t.
oli pronssinen tai takorautainen putki,
joka lepäsi laatikon tapaisella alustalla.
Se oli suusta ladattava, ammuksena
alkujaan pyöreä kivi, sittemmin rauta- tai
lyijykuula. 30-vuotisen sodan aikana
ruotsalaiset ottivat käytäntöön kevyet,
verraten helposti siirrettävät nahka-t:t,
Preussin Fredrik II loi hevosvoimalla
liikehtivän tykistön, Napoleon III alkoi
käyttää rihlattuja t:ejä, preussilaiset
takaaladattavia vv:n 1870-71 sodassa.
Sitä mukaa pyöreät rautakuulat korvattiin
granaateilla ja kartesseilla, Nykyiset t:t
ovat pääasiallisesti kolmenlaisia:
1) kanuunoita, jotka kantavat
kauimmaksi ja ampuvat pienellä
korotuskulmalla laakalaukauksia;
2) haubitseja, jotka ampuvat
kaarilaukauksia, siis esteiden taaksekin;
3) mörssäreitä, jotka oikeastaan
ovat suurikaliberisia haubitseja; näitä
molempia sanotaan myös kaaritykeiksi.
Kevyet kenttä- l. jalkaväen
t:t ovat tav. 7,5-8,5 cm:n kanuunoita
ja n. 12 cm:n haubitseja, raskaat
kenttä-t:t n. 10 cm:n kanuunoita ja 15 cm:n
haubitseja, Raskaihin t:eihin luetaan
15 cm:n kanuuna, 21 cm:n mörssäri.
Maailmansodassa saksalaisilla oli 21 cm:n
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
