Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Työnsulku-Työriitain sovittaminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Työnsulku (engl. lockout),
työnantajan toimeenpanema työväen työstä
erottaminen ja töiden lopettaminen. Sen
tarkoituksena on pakottaa työväki suostumaan
työnantajan tarjoamiin työehtoihin.
Työntekijäin eläke, 1/6 1922 annetun
köyhäinhoitolain 5 §:n mukaan, jos
työntekijä on ollut saman työnantajan työssä
tai palvellut samassa liikkeessä tai
yrityksessä vähintään 20 v. ja sinä aikana
tullut niin kivulloiseksi tai muuten
työhön kykenemättömäksi, ettei hän voi
elättää itseään, on hän oikeutettu voimainsa
mukaista työtä vastaan saamaan kuolinpäiväänsä
asti elatuksensa työnantajaltaan tai, jos
niin kohtuulliseksi harkitaan, hänen
perillisiltään tai liikkeen tai yrityksen
omistajalta. Valtion työssä olevain t. e.
on järjestetty lailla 30/12 1924
ja asetuksella 17/6 1925, osaksi muutettu
29/8 1925 ja 6/5 1927.
Työnti, kappalten vuorovaikutus
niiden törmätessä yhteen. T:ssä
kappaleiden liikepaljouksien summa pysyy
muuttumatta. Kimmottomien kappaleiden
t. loppuu, samassa kuin kappaleiden
nopeudet ovat tulleet yhtäsuuriksi ja
samansuuntaisiksi; kappaleet jatkavat
matkaa yhdessä. Täydellisesti kimmoisten
kappaleiden liikepaljouksien muutos
on kaksinkertainen; yhtäsuuret kappaleet
vaihtavat t:ssä nopeuksia. Todellisten
kappalten t. on näiden rajatapausten väliltä.
Työntiede, Taylorin järjestelmä (ks. t.).
Työntölava, traverssi (ks. t.).
Työnvaara. Tapaturmavakuutusyhdistys
T., Helsinki, käsityön ja pienteollisuudenharjoittajain
1919 perustama keskinäinen vakuutuslaitos.
Vakuutuskanta 31/12 1927 171 milj. mk.
Työnvälitys, työtä vailla olevien tai
paikan vaihtoa haluavien työntekijöiden
avustaminen saamaan sopivaa työtä ja
työnantajien saamaan kulloinkin
tarvitsemaansa työvoimaa. T:tä on meillä
oikeutettu ammattimaisesti harjoittamaan
ainoastaan kunta ja yhdistys. T:n tulee
yleensä olla maksutonta. Kaupungissa,
jonka hengillekirjoitettu väkiluku on
yli 5,000, tulee olla kunnan t.-toimisto.
Myös pienempikin kaupunki sekä kauppala
ja maalaiskunta on velvollinen perustamaan
t.-toimiston tai asettamaan t.-asiamiehen,
jos tarve vaatii (Työnvälityslaki 27/3 1926).
Työpalkka on työnantajan
työsopimuksen perustalla työntekijälle
suorittama työnteon, korvaus. Elinkeinolain
alaisissa ammateissa t. yleensä on
suoritettava rahassa (vrt.
Trukkijärjestelmä). Palkkaustapoja
ovat aikapalkka ja suorituspalkka
vaihdelmineen ja yhdistelmineen. Teollisuustyössä
on tuntipalkka yleisin aikapalkan
laskuperuste. Ylityöstä, joka tehdään
arkipäivin tavallisen tai sovitun työajan
jälkeen, sekä pyhätyöstä, mikäli ne
ovat sallittuja, on joko sopimuksen tai
lainsäännösten mukaisesti maksettava
korotettu tuntipalkka. Työehtosopimukset
sisältävät myös määräyksiä vähimmästä
sallitusta aikapalkasta l.
minimituntipalkasta (minimipalkka).
Eräissä maissa, aikaisimmin
muutamissa Austraalian valtioissa ja
Englannissa, on olemassa määrätyille
ammateille (varsinkin kotiteollisuustyön
tekijöille) viranomaisten lainnojaisesti
vahvistamat palkkatariffit
(minimipalkkalainsäädäntö). Suorituspaikkaa
on kaksi päämuotoa, kappalepalkka
ja urakkapalkka, sen mukaan
voidaanko palkka maksaa valmisteiden
kappaleluvun ja helposti suoritettavien
osasuoritusten mukaan vai onko työ
pitempiaikainen ja mutkallinen, joten palkka
voidaan maksaa vasta koko työn
valmistuttua (kappaletyö, urakkatyö).
Käytännössä on tavallista, että
urakka- ja kappaletyöstäkin taataan jokin vähin
tuntipalkka. Erikoisia yhdistelmiä ovat
vielä suoritusaikapalkka, jossa
aikapalkka nousee suorituksen määrän
perusteella, ja palkkiopalkka, jossa
peruspalkan lisäksi maksetaan tuotannon
tai voitetun ajan perusteella erikoinen
palkkio. Joskus on käytetty liukuvaa
palkka-asteikkoa (ks. t.). Ulkopuolelle
varsinaisia palkkamuotoja menevät
lahjapalkkiot, jotka esim. vuoden
päättyessä myönnetään työntekijöille
joko määräerinä tai suhteellisesti vuoden
varrella suoritettuun työhön tai saatuun
palkkaan. Vielä pitemmälle mennään,
kun työntekijöille myönnetään osallisuus
liikevoittoon. — Tieteisopissa on paljon
kiistelty varsinkin niistä kansantaloudellisista
varoista, joista t:t otetaan. Aikaisemmin oli
vallalla n. s. palkkavarateoria (ks. t.).
Siitä Lassalle johti n. s. rautaisen
palkkalain, jonka mukaan
työn hinta johtuu työvoiman vähimmistä
tuotantokustannuksista, toisin sanoen
palkat pyrkivät aina painumaan
työntekijäin ja heidän perheidensä vähimpäin
toimeentulomahdollisuuksien tasalle.
Työpäivä ks. Työaika.
Työriitain sovittaminen.
Työnantajain ja työntekijäin välisten
joukkotyöriitain sovittelua varten asettaa
Valtioneuvosto erityisiä, sosiaaliministeriön
alaisia sovittelijoita. Sovittelijan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
