Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Työväensuojelu-Työväenyhdistys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
kuuluvat useimmat koko maata käsittävät
työväenjärjestöt, joiden jäsenluku oli 1928
noin 420,000. Työtään varten liitto saa
valtionavustusta.
Työväensuojelu, ne toimenpiteet, joilla
valtiovalta sekaantuu työnantajain ja
työntekijäin väliseen työsopimukseen
ehkäistäkseen siten niitä vaaroja, ja
haittoja, joita viimeksimainituille
saattaa koitua työsuhteesta, varatakseen
työntekijöille tilaisuuden säilyttää ja
kehittää sekä ruumiillisia että henkisiä
voimiaan, parantaakseen ja turvatakseen
työntekijäin taloudellista asemaa, sekä
valvoaksensa niiden toimenpiteiden
täytäntöönpanoa, joihin t.-tarkoituksessa
ryhdytään. Ahtaammassa merkityksessä
t:lla tarkoitetaan niitä suojelutoimenpiteitä,
jotka koskevat työpaikkojen terveys- ja
turvallisuusoloja, työ- ja lepoaikoja sekä
lasten, nuorten ja naisten työssä pitämistä.
Ammatinvaaralta suojelua, joka tarkoittaa
niiden vaarojen ehkäisemistä, joitten
alaisena työntekijän henki ja terveys
teollisuudessa on, on voimassa 4/4 1914
annettu asetus ammattivaaralta suojelemisesta
ja sen nojalla Valtioneuvoston päätöksillä
annetut järjestysohjeet eri ammatinhaaroille,
Lasten, nuorten ja naisten työstä on
säännöksiä 18/8 1917 annetussa asetuksessa
työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa
ammateissa, 27/11 1917 laissa kahdeksantunnin
työajasta, osaksi muutettu 14/8 1918,
14/8 1919 annetussa Valtioneuvoston
päätöksessä, 24/10 1919 annetussa laissa
kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden
työoloista, osaksi muutettuna 29/5 1922,
8/3 1924 annetussa merimieslaissa y. m.
asetuksissa ja laeissa, Sunnuntaityöstä ja
sunnuntaivapaudesta on edellämainituissa
laeissa ja asetuksissa määrätty, että
työntekijälle on annettava vähintään 30
tuntia kestävä yhtäjaksoinen vapaus työstä.
T.-lainsäädäntöön kuuluvia säännöksiä sisältyy
laeissa ja asetuksissa ammattientarkastuksesta,
työsopimuksesta, työehtosopimuksesta,
työsäännöstä, työajasta, oppisopimuksesta,
työttömyysavustuksesta, työntekijäin
asunto-oloista j. n. e.
Työväentalot ks. Kansantalot.
Työväen Urheiluliitto, Helsinki,
Suomessa toimivien työläisurheiluseurojen
keskusjärjestö, johon kuuluu 475 seuraa
ja 32,000 jäsentä. Harjoittaa
urheilullista valistus- ja kasvatustyötä
kurssien ja neuvonnan muodossa. Julk.
viikkolehteä „TUL" sekä kuukauslehtiä
„Työläisnaisten Urheilulehti" ja „Nouseva
Voima". Eri urheilualojen teknillistä
ohjausta varten on liitossa voimistelu-,
yleisurheilu-, paini-, nyrkkeily-, palloilu-,
uinti-, talviurheilu-, pyöräily-, purjehdus-
ja soutu- sekä nuorten jaostot. Naisten
toimintaa valvoo naistoimikunta, jonka,
samoin kuin liiton johdon, liittotoimikunnan,
joka toinen vuosi kokoontuva liittokokous
valitsee. Liitto- kuuluu jäsenenä Sosialistiseen
Työväen Urheiluinternatsionaaliin.
Työväenvakuutus, sosiaalivakuutus,
laajemmassa merkityksessä jokainen järjestelmä,
jonka avulla työntekijälle, hänen omaisilleen ja
jälkeläisilleen turvataan yksinomaan tai osaksi
hänen omiin maksuihinsa perustuva oikeus rahassa
tai luonnossa suoritettavaan avustukseen, joka
on annettava hänen taloudellista asemaansa
vaikeuttavissa, edeltäkäsin sovituissa
tapauksissa. Työntekijöiksi silloin luetaan nekin
henkilöt, jotka tulonsa ja yhteiskunnallisen
asemansa puolesta ovat palkkatyöläisten tasalla.
T:n alaan ei siis kuulu huoltotoimenpide, johon
avunsaajalla ei ole etukäteen myönnetty
henkilökohtaista oikeutta, eivätkä myöskään
korvaukset ja avustukset, jotka työntekijä voi
maansa lainsäädännön perustuksella itselleen
vaatia (esim. lainmukainen köyhäinavustus,
vastuuvelvollisuutta järjestävien lakien
nojalla maksettava korvaus ja kokonaan valtion
varoilla suoritettava eläke). — Suppeammassa
merkityksessä t. kohdistuu yksinomaan
palkkatyöväkeen. Se on joko vapaaehtoista
tai pakollista. Syiden mukaan, jotka voivat
aiheuttaa työntekijän hätätilan, t. haarautuu
pääasiallisesti sairaus-, hautausapu-, tapaturma-,
vanhuus-, työkyvyttömyys-, äitiys-,
jälkeenjääneiden- ja työttömyysvakuutukseen.
Edelläkävijämaana t:n alalla on ollut
Saksa, jossa Bismarck 1880-luvulla
toimeenpani pakollisen sairaus-, tapaturma-,
työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen.
Pakollinen tapaturmavakuutus on
voimassa useimmissa Euroopan (m. m.
Suomessa) ja useissa Euroopan ulkopuolella
olevissa maissa, Pakollinen sairausvakuutus
on toteutettu useissa Euroopan maissa (ei
Ruotsissa eikä Suomessa) sekä Japanissa,
Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus on
toteutettu melkein koko Euroopassa (paitsi
Itämerenmaissa). Suomessa se on valmisteilla,
Työväenyhdistys. Tällaisia
yhdistyksiä syntyi suuremmassa määrässä
1800-luvulla, T:ten tarkoituksena on joko
seuraelämän ylläpitäminen tai valistustoiminta
tai jäsenten avustaminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
