Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tähtiryhmä-Tähtitieteelliset ko'ordinaatat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
paperitähteä mukanaan kuljettaen
joulunpyhinä laulaen esittävät „tietäjien"
käyntiä Herodeksen ja Jeesus-lapsen luona.
Leikki johtaa alkunsa keskiaikaisista
mysteerinäytelmistä.
Tähtiryhmä, fyysillinen
tähtikuvio, ryhmä kohtalaisen lähellä
toisiaan olevia kiintotähtiä, joilla on
yhteinen liike ja muitakin yhteisiä
fysikaalisia ominaisuuksia.
Tähtisikeröt ovat lukuisten
lähekkäisten, fyysillisesti yhteenkuuluvien
kiintotähden kasaumia taivaalla. Ulkonäöltään
ne us. muistuttavat tähtisumuja. T.
antavat jatkuvan spektrin, joten ne voidaan
erottaa tähtisumuista, joilla on
viivaspektri. Suurimpia t:ta ovat Plejadit
ja Præsepe. Myös Linnunrataa on
pidettävä t:nä; useita kaukaisia t:ta
pidetään vieraina linnunratakuntina.
Tähtisipuli, Sempervivum (ks. t.).
Tähtisormisammakko, kennokonna (ks. t.).
Tähtisumut, nebuloosat,
himmeävaloisia pilvimäisiä muodostumia taivaalla,
yleensä vain kaukoputkilla näkyviä.
Voidaan tav. erottaa spektroskoopin avulla
tähtisikeröistä (ks. t.), t. kun antavat
kaasun spektrin, osoittaen näissä olevan
vetyä, us. myös heliumia, sekä
„nebuliumia". Maailmojen kehitykseen nähden
on t:ja pidetty alkutilassaan olevina
aurinkokuntina. Valaisevan t:n
ympärillä arvellaan yleensä olevan verraten
laajalti valaisematonta kaasua, joka
absorboi takana olevien tähtien valon;
tämän vuoksi t:jen lähistöllä on
harvassa heikkovaloisia tähtiä.
Tähtisysteemi, tähtikunta (ks. t.).
Tähtitaivas. Tähtitaivaalla näkyvät
kiintotähdet (ks. t.) on ammoisista
ajoista ryhmitetty kuvioiksi; kuvassa on
nämä merkitty yhdistysviivoin. Samaan
kuvioon kuuluvat tähdet merkitään
kreikkalaisin kirjaimin α, β, γ j. n. e.,
pienemmät tähdet numeroidaan tähtiluetteloissa.
Tähtien asema ilmoitetaan tähtitieteellisin
ko’ordinaatoin. Kiintotähtien ohella nähdään
tähtisikeröitä (ks. t.), tähtisumuja (ks. t.);
suurin tähtikasauma on Linnunrata (ks. t.).
Huomiota ansaitsevat edelleen muuttuvaiset
tähdet ja kaksoistähdet (ks. n.). vrt. ed.
sivulla olevaa tähtikarttaa.
Tähtitiede, astronomia, tutkii
taivaankappaleiden fys. ja kem. ominaisuuksia,
niiden näennäisiä ja todellisia liikkeitä ja
näiden lakeja. T:n aloja ovat astrometria,
jonka tehtävänä on tähtit. mittausten ja mittauskojeiden
käsittely, astrofysiikka, joka
valokuvauksen ja spektraalianalyysin avulla
tutkii taivaankappaleiden fys. ja kem.
ominaisuuksia ja fotometrisesti määrää
niiden valovoimat, pallo-t., joka
määrää taivaankappaleiden tähtit.
ko’ordinaatat ja tutkii näiden muutoksia,
teoreettinen t., joka määrää kierto- ja
pyrstötähtien radat, gravitatsioni-t. l.
taivaan mekaniikka, joka tutkii
taivaankappaleiden todellisia liikkeitä,
stellaariastronomia l. kiinto-t.,
jonka kohteena ovat kiintotähdet, [Newcomb
(1913); Strömgren, „Kaikkeuden tähtitarhat" (1926).]
Tähtitieteelliset kojeet. Vanhimmat
t. k. olivat gnomon, triquetrum,
armillaarikehä ja astrolabium (ks. n.). Jo
Ptolemaios tunsi lisäksi muurikvadrantin
(ks. t.). Kaukoputken (ks. t.) keksintö
1600-luvun alussa merkitsi käännettä
tähtitieteessä. Nyk. t. k. ovat yleensä
kaukoputken (refraktorin tai reflektorin)
ja kulmanmittauskojeen tai
spektrikojeen, us. myös valokuvauskoneen
yhdistelmiä. Astrometrisiä kojeita:
1) taivaanranta-ko’ordinaattojen määräystä
varten: universaalikoje, altatsimuutti,
teodoliitti, pysty-ympyrä, zenitkaukoputki;
2) ekvaattoriko’ordinaattojen määräystä
varten: pasaasikone, meridiaaniympyrä,
ekvatoriaali, valokuvauksellinen refraktori,
neliömetri; 3) ilman kiinteää asennusta:
sekstantti, prismaympyrä. Astrofysikaalisia
kojeita: 1) valonmittausta varten: fotometri
(ks. Valomittari), 2) spektrikojeita
(ks. t.), 3) Auringon valokuvausta
varten: heliografi, spektroheliografi,
heliostaatti (ks. n.). — Apukojeita:
elohopeahorisontti, kollimaattori, noonio,
lukemamikroskooppi, mikrometri, kronometri,
kronografi.
Tähtitieteelliset ko’ordinaatat
määräävät taivaankappaleen aseman
taivaanpallolla. T. k. ovat kaarimittoja, jotka
lasketaan jostakin perustasosta ja tällä
olevasta peruspisteestä. Tähden kautta
asetetaan taso kohtisuoraan perustasoa
vastaan. Toinen tähtit. kojordinaatta on
tähden ja perustason välinen kaari tällä
tasolla olevassa taivaanpallon
isoympyränkehässä, toinen tämän ja perustason
leikkauspisteen ja peruspisteen välinen
kaari. T:iä k:oja on eri järjestelmiä:
1) Taivaanrantakojordinaatat. Perustaso:
horisontaalitaso, peruspiste: horisontin ja
meridiaanin leikkauspiste, tähtit. ko’ordinaatat:
korkeus (HS) ja atsimuutti (MH),
viimein, luettuna länttä kohti. 2)
Ekvaattorikojordinaatat. a) Perustaso:
ekvaattorin taso, peruspiste: meridiaanilla, Tähtit.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
