- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
963-964

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Täkter-Tärpättiöljy

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


tukassa, on kaikkien ikäluokkien, mutta
varsinkin lasten loinen. Väri vaihtelee

illustration placeholder

Päätäi.


illustration placeholder

Vaatetäi.


eri ihmisrotujen ihon värin mukaan. —
Vaatetäi (P. vestimenti), 2-4 mm
pitkä, pitempi ja kapeampi kuin ed.
Asustaa vaatteiden saumoissa ja rypyissä,
mutta imee ravintonsa ihosta. Levittää
pilkku- ja toisintokuumetta. — T:hin
kuuluu myös satiainen (ks. t.).
vrt. Syöpäläiset.

Täkter [tek-], rautatieasema
Helsingin-Karjaan rataosalla, Inkoon kunnassa,
65 km Helsingistä.

Tärkkelys (lat. amylum) on
hiilihydraatti, isomolekyylinen polyoosi, kem.
kaava (C6H10O5)n. Sitä syntyy kasvien
lehtivihreähiukkasissa auringonvalon
vaikutuksesta (vrt. Yhteyttäminen).
Pieninä jyväsinä oleva yhteyttämis-t.
muuttuu sokerilajeiksi, jotka liuoksena
siirtyvät johtosolukkoja pitkin
kulutuspaikkoihin tai vararavintosäiliöihin;
näissä sokeri taas muuttuu pieniksi
t.-jyväsiksi, vara-t:ksi. T. on kasvien
yleisin ravintoaine, jota usein on
runsaasti niiden juurissa, maanalaisissa ja
maanpäällisissä varsissa tai siemenissä.
— T.-jyväsistä n. 90 % on liukenevampaa
„granuloosia", loput „farinoosia" l.
t.-selluloosaa. T. on hygroskooppista,
paisuu 50-70° vedessä t.-liisteriksi; ei
liukene kylmään veteen. Värjäytyy jodin
vaikutuksesta siniseksi (jodi-t.).
Miedossa happoliuoksessa keitettäessä
hydrolysoituu ensin „liukenevaksi t:ksi",
sitten dekstriiniksi ja rypälesokeriksi.
Diastaasi ja ptyaliini muuttavat sen

illustration placeholder

Kauran tärkkelysjyväsiä.


illustration placeholder

Vehnän tärkkelysjyväsiä.


mallassokerikši ja dekstriiniksi (esim.
maltaita imellettäessä). Kuivana
kuumennettaessa saadaan myös dekstriiniä.
T:ta valmistetaan perunoista, vehnästä,
riisistä ja maissista, Peruna-t:n

illustration placeholder

Perunan

tärkkelysjyväsiä.


valmistusta varten perunat pestään ja
survotaan, lietetään, ja kun t. on laskeutunut
altaiden pohjalle, niin se lingotaan ja
kuivataan. Vilja-t:n valmistamiseen käytetään
erikoisia mutkallisempia menettelytapoja. —
Läheistä sukua t:lle ovat likeniini l.
jäkälätärkkelys, inuliini, glykogeeni ja
dekstriini. T:tä käytetään ravintoaineena,
dekstriinin ja t.-siirapin valmistukseen,
paperinliimaukseen, kaulusten kiiltosilitykseen,
kangaspainossa, puuterina y. m.

Tärkkelysarvo ks. Rehuarvo.

Tärkkelyskiilto, tärkkelystä,
steariinia ja vahaa sisältävä liima, jota
käytetään kankaiden viimeistelyyn.

Tärkkelyskumi, dekstriini (ks. t.).

Tärkkelyssiirappi, raaka
rypälesokeri-siirappi, jota valmistetaan
tärkkelyksestä kiehuttamalla sitä laimeassa
rikkihapossa. — Tärkkelyssokeri,
tärkkelyksestä valmistettua raakaa
rypälesokeria; sisältää 70 % rypälesokeria.

Tärpätti ks. Tärpättipalsami
ja Tärpättiöljy.

Tärpättipalsami, tärpättipihka,
tav. kielessä myös ranskalainen
tärpätti,
vaalean tai ruskeankeltainen
sakeanko palsami, jota erittyy erinäisten
havupuiden runkoihin tehdyistä haavoista.
Vesihöyryllä kuumennettaessa t:stä haihtuu
tärpättiöljyä (8-33 %), ja jäljelle
jää hartsia. Lehtikuusesta valmistettua
hienoa t:ia sanotaan venetsialaiseksi
tärpätiksi.
Muita t:ja ovat kanada-,
setri-
ja mekkapalsami. T:ja
käytetään tärpättiöljyn, hartsin, vernissojen
y. m. valmistukseen sekä lääkeaineena.

Tärpättiöljy, tav. kielessä myös
tärpätti. 1. Tärpättipalsamista
vesihöyrytislauksella saatu väritön tai kellanko
haihtuva öljy. — 2. Puun hiiltotislauksessa
saatu, raakana punaisenruskea neste
(„hiiltotärpätti"). — Molemmat sisältävät
erinäisiä hiilivetyjä (terpeenejä), etenkin
pineeniä. Ilman vaikutuksesta ne ottavat
happea, tullen happameksi, helposti happea
luovuttavaksi aineeksi („härski tärpätti").

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0528.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free