Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 973-974 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Uhri-Uinti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Uhri, uskonnollisena sanana
yliluonnolliselle voimalle eli jumaluudelle
sen miellyttämiseksi tai lepyttämiseksi
tarjottu lahja. Alkukantaisissa ja vanhoissa
kansanuskonnoissa u. on jokin esine
(eläin, maanviljelystuote, joskus
ihminen). U. tarjotaan paikalla, jossa
jumaluuden y. m. luullaan asustavan tai johon
se on erikoisesti kiintynyt (vainajien
hengille haudoilla), muuten pyhinä
pidetyillä paikoilla (lähteillä, uhrilehdoissa
y. m., korkeammilla kehitysasteilla erikoisissa
temppeleissä). vrt. Sovitus.

Uhriarkku, Jerusalemin temppeliin
sijoitettu arkku, johon pantiin
temppelille annetut rahalahjat.

Uhtua, Uhut, kunta Vienan
Karjalassa, Vuokkiniemen itäpuolella, Suuri
U:n kylä on ollut Vienan henkisten ja
taloudellisten rientojen keskuspaikka,
aik. myös huomattava runokylä. Kuva
ks. Itä-Karjala.

Uigurit, Itä-Turkestanissa
kiinalaisten naapurina asunut turk.
kansanheimo; sulautui keskiajalla muihin
kansoihin.

Uikujärvi, n. 60 km pitkä, 35 km
leveä järvi Vienan Karjalassa. Ureen
laskee suuri Seesjärvi (ks. t.) ja U:sta
laskee Uikujoki Vienanmereen.

Uikut (Podicipidæ), peräjalkaisten
lahkoon kuuluva lintuheimo, jonka lajeilla
liuskajalat (ks. Linnut) ja pyrstön
paikalla pieni untuvakimppu. Heimon
ainoan suvun (Podiceps) suurin
meikäläinen laji on silkkikuikka l.
silkkiuikku (P. cristatus). Se on

Silkkikuikka.

47-59 cm pitkä, selkäpuolelta mustanharmaa,
vatsapuoli kiiltävän valkoinen, vaaleita poskia
reunustaa punaruskea, mustareunainen, tuuhea
höyhenkaulus. On yleinen Etelä-Suomen merenrannikon
sisälahtien rannoilla sekä sisämaan järvissä
ja lammissa, levinnyt pitkin Pohjanlahtea Vaasaan
saakka. Harvinaisempia ovat 45-51 cm pitkä
harmaakurkku-uikku l. härkälintu
(P. griseigena) ja 35-37 cm pitkä
mustakurkku-uikku (P. auritus) ja
satunnaisia vielä pienemmät etelänuikku
(P. nigricollis) ja pikku-uikku
(P. ruficollis). U. syövät hyönteisiä ja
vesikasveja, silkkikuikka ja härkälintu
myös kaloja. Vesikasveista kyhätty
pesä kelluu veden pinnalla, munat, joita
on 3-6, ovat vihreänvalkeita, Poikasten
untuvapuvussa vaaleita pitkittäisjuovia.
Kaikki u. ovat erinomaisia sukeltajia.

Uimaharju, rautatieasema
Joensuun-Nurmeksen rataosalla, Enon
kunnassa, 50 km Joensuusta.

Uimapolyypit (Siphonophora),
hydrotsooeihin (ks. t.) kuuluvia
polttiaiseläimiä. Meduusoista ja polyypeista
muodostuneita runkokuntia, joiden yksilöjen
kesken työnjako on kehittynyt hyvin
pitkälle: runkokuntaa kannattavia
uimakelloja, lisäytymistä välittäviä
sukupuolimeduusoja, ravintoa ottavia polyyppeja,
polttiaiselimillä varustettuja pyyntilonkeroita
y. m. Suolaisissa merissä, pelagisina eläviä.

Uimonen, Annikki (s. 1891),
laulajatar. Esiintynyt eri maiden
oopperoissa ja antanut konsertteja. Suom.
Oopperassa 1914-17.

Uinti. Ihmiset lienevät kaikkina
aikoina osanneet uida, sillä luonnonkansoille
tämä taito on jokapäiväisessä elämässä
välttämätön, ja uimataidon oppiminen on
ihmiselle verraten helppoa. Ihmisen paino
on näet vain 100-200 g suurempi kuin hänen
ruumiinsa syrjäyttämän veden kantovoima,
joten hänen ei tarvitse paljon ponnistella
pysyäkseen pinnalla. Ihmisten uimaliikkeet
vaihtelevat suuresti. Liikkeiden laadun tai
uimarin kellumisasennon mukaan
nimitetään uimatapoja koiran, sammakon,
rinta-, kylki- ja selkäuinniksi. N. s.
koiranuinnin ryömimistä muistuttavat
liikkeet tuntuvat ihmiselle luonnollisimmilta.
Niitä u:ia opetteleva vaistomaisesti tekee.
Koiranuinnista ovat jo ammoin kehittyneet
nopeimmat uimatavat trudgeon [tradžn]
ja crawl [krōl], joista jälkimmäinen
on osoittautunut muita uimatapoja nopeammaksi
ja alkaa päästä yksinvallitsevaksi „ihmisuinniksi".
Kuitenkin rintauinti ja selkäuinti
edelleen säilyttävät asemansa arvokkaina kilpailulajeina.
— Uimakouluissa meillä suoritettaviin

A tavallista koiranuintia, B koiranuinnin ja crawlin välimuotos crawl-potku, mutta koiranuinnin kättenvienti. C crawl-uintia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>