Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Uist-Ukonilma
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
uimamaisteri- ja uimakandidaattikokeisiin
kuuluvat määrätyt taidonnäytteet
edellämainituissa uimatavoissa sekä
kellumisessa, vedenpolkemisessa,
esineenkuljetuksessa kuivana, syvyys- ja
pituus-sukelluksessa, hukkuneen
maihinkuljetuksessa, vaatteissauinnissa, vaatteiden
riisumisessa vedessä ja hukkuneen
eloonherättämisessä keinotekoisen hengityksen
(ks. Hengitys) avulla, N. s.
taide-u. käsittää eri eläinten uimatapojen
jäljittelemistä kuten koiran, ankan,
kravun, pyöriäisen y. m. uintia, kellumista
eri asennoissa, sukelluksia y. m. —
Uimanäytösten ja kilpailujen ohjelmissa on
myös huomattu sija uimahypyillä
ja vesipallopelillä (ks. t.).
Uimahyppyjä tehdään joko kiinteältä
hyppytelineeltä tai ponnahduslaudalta.
Kiinteän telineen kansainväliset korkeusmitat
ovat 5 ja 10 m. Ponnahduslaudan
korkeus on 1 ja 3 m. Kummaltakin
telineeltä tehdään monenlaisia hyppyjä
kuten suoria hyppyjä pää edellä veteen tai
n. s. vaihtelevia hyppyjä, jotka
käsittävät erilaisia ilmassa kierimisiä.
Tavallisimmat vaihtelevat hypyt ovat voltit
eteen ja taaksepäin, saksalainen hyppy,
Mollbergin ja Isanderin hypyt, hypyt
käsillekohonnasta, ruuvihypyt j. n. e. —
Suomessa on vuosittainen hukkuneisuus,
joka suureksi osaksi johtuu uimataidon
puutteesta, pelottavan suuri, n. 700-800
henkeä. Siitä huolimatta valtio ei omasta
aloitteestaan ole tehnyt mitään uima- ja
hengenpelastustaidon levittämiseksi, vaan
uimataidon opettaminen on jätetty uimaseurojen
tehtäväksi. V. 1906 perustettuun Suomen
Uimaliittoon kuuluu nyk. 27 uimaseuraa ja Työväen
Urheiluliittoon 49. Nämä seurat ylläpitävät
paikkakunnillaan uimakouluja kunnan
rakentamissa ja seurojen vapaasti käytettävissä
uimalaitoksissa. — Kesiemme lyhyys
supistaa u.-kautta, joten uimaurheilu
meillä on suhteellisen heikosti
kehittynyt. Harjoitusajan jatkamiseksi on
senvuoksi Helsinkiin (1928) rakennettu
uimahalli, jossa uidaan vuoden
kaikkina aikoina. vrt. Urheiluennätykset.
[Koskinen (1920).] ks. kuvaliitettä.
Uist, Hebridien saaria.
Uitlanders [öit-] (holl.), ulkomaalaiset.
Uitto, lauttaus (ks. t.). — Uittoruuhi,
uittokouru, uittoränni, tukkiruuhi,
puinen tai rautainen kouru, joka rakennetaan
sellaiseen uittoväylään, missä vettä on vähän
tai missä sitä on säästettävä.
Ujiji Udjidji (ks. t.).
Újpest [ūjpäšt] (saks. Neu-Pest),
kaup. Unkarissa, Tonavan varrella,
Budapestin talvisatama. 57,000 as.
Újvidék [ūjvidēk], Novi-Sad (ks, t.).
Ukaasi (ven.), Venäjällä keisarivallan
aikana keisarin tai Hallitsevan Senaatin
antama määräys.
Ukereve. 1. Viktorian järvi (ks. t.).
— 2. Saari Viktorian järvessä.
Ukko, suomalaisten ukkosenjumala.
vrt. Suomalaisten muinaisuskonto.
Ukkosenjohdatin, ukonsyötti,
koje, jonka tarkoituksena on
rakennusten ja muun omaisuuden suojaaminen
salamaniskuilta. U:n muodostaa
suojeltavan rakenteen yläpuolelle kohoava
metallikärki, joka metallisen johdon kautta
on hyvässä johtavassa yhteydessä maan
kanssa. U. suojelee osittain sen kautta,
että pilvien ja maan välinen jännitys
tasautuu u:n kärkivaikutuksen kautta,
osaksi siten, että purkaus helpommin
osuu u:een kuin huonommin maadoitettuihin
rakennusten osiin. Sähkölaitteiden u:ia
ovat ylijännityssuojat. vrt.
Sähköteknilliset valolaitteet.
Ukonhattu (Aconitum), suku
leinikköisten heimossa. A. lycoctonum
luonnonvaraisena Karjalan lehdoissa.
A. napellus ja A. cammarum yleisiä
koristuskasveja. Juuri hyvin myrkyllinen.
 |
Aconitum napellus. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
