Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 979-980 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ukonparta-Ulcus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Suomessa on enimmäkseen lämpöukkosia,
jotka kuten Euroopassa muuallakin
tulevat lounaasta ja lännestä, sitä lähinnä
etelästä ja kaakosta. Mantereitten
kohdille muodostuneet lämpö-u:t liikkuvat
tavallisimmin kuivia ja mäkisiä maita
myöten karttaen suuria vesistöjä. U:jen
lukuisuus vähenee Suomessa etelästä
pohjoiseen ja idästä länteen. Maamme
etelä- ja keskiosissa on 10-14, länsirannikolla
8 ja Peräpohjolassa 6 tai vähemmän
ukkospäivää vuodessa. Koleina kesinä (esim.
1902) on vähän ukkosia, lämpiminä
(esim. 1927) yleensä enimmin. Useimmiten
on u:ja heinäkuussa (2-5 p.), sitten
kesä- ja elokuussa (1-3 p.). Kevään ja
syksyn osalle tulee etelässä n. 2 p.,
muualla vähemmän.

Ukonparta, „jussintukka"
(Nardus stricta), matala, kova, rehuksi
kelpaamaton heinä; lehdet rihmamaiset,
melkein pistävät, tähkä pysty ja hyvin
kapea. Kasvaa laihoilla niityillä.

Ukonvaaja, nimitys, jota kansa on
käyttänyt kiviaseista. Se johtui luulosta,
että ne olivat salaman mukana pudonneet maahan.

Ukonvaara, 495 m korkea vuori
Kuusamossa, n. 65 km kirkolta itäkoilliseen.

Ukon vakat ks. Suomalaisten
muinaisuskonto, p. 386.

Ukraina (ven. = rajamaa), Ukrainan
sosialistinen neuvostotasavalta (lyh. USSR),
Venäjän neuvostotasavaltojen liittoon kuuluva
valtio Mustanmeren pohjoispuolella, 447,300 km²;
29 milj. as., joista 76 % ukrainalaisia

Vaakuna.

(vähävenäläisiä) ja 13 % isovenäläisiä. Maa erittäin
hedelmällistä. Viljaa, sokerijuurikasta, perunoita,
öljykasveja viljellään runsaasti. Hautaa ja kivihiiltä
on. Hallinnollisesti U. on jaettu 41 piirikuntaan,
sitäpaitsi kuuluu siihen Moldavian (ks. t.)
autonominen alue. Pääkaup. Harkova.
— Historia. Ruots. viikingit perustivat
800-luvulla U:aan valtakunnan, jonka pääkaupunkina oli
Kiova. Saman sataluvun lopulta se oli Venäjän
keskuksena, kunnes hajosi 1100- ja 1200-luvuilla,
ja mongolit valloittivat sen 1240. Myöhemmin,
1300-luvulla, U. joutui riippuvaisuuteen
Liettuasta ja Puolasta. Dneprin alueella kasakat
järjestäytyivät 1400-luvulla soturivaltioksi,
joka päällikköjensä („hetmaniensa") johdolla
kapinoi Puolaa vastaan, toisinaan Ruotsin
liittolaisina. V. 1654 U:n kasakat
vapautuivat Puolan herruudesta ja tulivat
itsehallinnollisina Moskovan alaisiksi.
Mazeppan yritys Kaarle XII:n avulla tehdä
U. itsenäiseksi epäonnistui. Venäjän U.
menetti seur. vuosikymmeninä sisäisen
vapautensa. Puolan jaoissa ukrainalaisten
(„vähävenäläisten" l. „ruteenien")
asuma-alueet yhdistettiin Venäjään ja
Itävaltaan (Galitsia). 1800-luvulla syntyi
kansallinen liike, ja v:sta 1912 alettiin
eräissä piireissä vaatia U:n
itsenäisyyttä. Venäjän vallankumouksen
puhjettua U. vaati itsehallintoa,
Bolševikkien päästyä valtaan julistettiin jouluk.
1917 U:n riippumaton kansantasavalta,
joka kuitenkin oli oleva osa Venäjän
liittotasavaltaa. Keskusvallat tunnustivat
U:n itsenäisyyden ja miehittivät sen
keväällä 1918. Keskusvaltojen tappion jälkeen
U:n kansantasavalta julistettiin uudelleen,
mutta tammik. 1919 bolševikit julistivat
U:ssa neuvostotasavallan. Galitsiassa
perustettiin marrask. 1918
länsiukrainalainen kansantasavalta, joka yhtyi
Suur-U:aan, mutta sen puolalaiset valloittivat.
Ukrainalaisten täytyi taistella paitsi
bolševikkeja myös puolalaisia ja
Donikinin ven. armeijaa vastaan. Tosin U:n
hallituksen johtaja Petljura teki myöh.
liiton Puolan kanssa, mutta bolševikkien
voitot jatkuivat, ja U:n oli yhdyttävä
neuvostotasavaltojen liittoon.

Ukrainalaiset, vähävenäläiset,
ruteenit. ks. Venäjä.

Ukrainan kieli ja kirjallisuus.
1. Ukrainan kieli, jota vars. aikaisemmin
on nimitetty vähävenäjän ja
Galitsiassa ruteenin kieleksi, on
isovenäjän ja valkovenäjän sisarkieli.
— 2. Kirjallisuus sai varsinaisesti
alkunsa 1700-luvun lopulla, joskin eteläven.
kirjallisuus on paljoa vanhempi. Huomattavia
kirjailijoita olivat Kotljarevskij,
Ševtšenko, Kostomarov, hist.
laulujen ja kansantarujen julkaisija
P. A. Kuliš (1819-97), Galitsiassa
toimivat J. H. Fedjkovitš (1834-88)
ja Franko sekä Vinnitšenko.

U-laaksot, ruuhilaaksot, jäätikköjen
kovertamat pyöreäpohjaiset, jyrkkäreunaiset
laaksot (poikkileikkaus U-kirjaimen muotoinen).

Ulaanit (tat.-puol.), keihäillä
varustettu ratsuväki. U. oli alk. tataarien
ratsuväen nimitys, jonka puolalaiset
omaksuivat ratsastaville ke,ihäsmiehilleen ja
jota sitten on muiden valtojen (esim.
Saksan ja Venäjän) armeijoissa käytetty.

Ulcus (lat.), haavoittuma; u. durum,
kova haava (kupan ensihaava-); u. molle,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>