Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 989-990 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Under-Uni

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Under, Marie (s. 1883), vir.
runoilijatar. Julk. muotovalmiita, usein
aistillisesti väritettyjä runokokoelmia,
kuten „Sonetid", „Sinine puri",
„Verivalla" ja „Pärïsosa".

Undset, Sigrid (s. 1882), norj.
kirjailijatar. Julk. merkittävät keskiajanromaanit
„Kristiina Lauritsantytär" ja ,,Olav Auduninpoika"
(suomen:t) sekä nykyajassa tapahtuvia
nais- ja avioliittokuvauksia, joista „Kevät" on
suomen. U. on kääntynyt katolisuuteen.

Sigrid Undset.

Undulatsioni, aaltoliike. vrt. Valo.

Unennäkö on mielikuvituksen toiminta,
joka jatkuu ihmisen nukkuessa. Sen
luonteenomaisin tunnus on se, että
unennäkijä ei voi erottaa sisäisiä
mielikuviaan ulkonaisista esineistä l.
havainnoista, vaan käsittää melkein kaikki
tajunnalle esiintyvät mielikuvat
todellisuudeksi. Sen ohessa ymmärryksen
toiminta pääasiassa lakkaa, niin että hän
luulee aivan mahdottomia asioita todeksi.
Ajatuskyky ei kuitenkaan aina ole
täydelleen poissa, ja toisinaan
unennäkijässä herää epäilys: „onko tämä unta?"
Tällainen ymmärryksen osittainen
toiminta ilmaantuu varsinkin aamupuolella
yötä, kun aivojen keskusosat ovat vain
puoliunessa. — U:jen sisällykseen
vaikuttavat suuresti ne mielikuvasarjat,
jotka ennen nukkumista ovat
askaroittaneet ihmistä, hyvin usein myös ne
mielikuvat, jotka edellisinä päivinä ovat
herättäneet hänen huomiotansa. Mutta
uusiintua voivat myös muistot kaukaisesta
menneisyydestä. Aistimukset, jotka unessa
saapuvat nukkuvan hermostokeskuksiin, esim.
kuulo-, tunto- ja elollisaistimukset, ja
alitajuiset toivomukset y. m. vaikuttavat
myös paljon u:ihin. vrt. Unienselitys.

Unettomuus esiintyy useimmiten joko
vaikeiden ruumiillisten tautien tai
mielisairauksien yhteydessä, mutta myöskin
ilman muita taudillisia ilmiöitä kuin
yleistä hermostuneisuutta. U:n hoito
vaatii ensi sijassa niiden asianhaarain
poistamista, jotka ovat sen syynä tai
myötävaikuttavat sen syntymiseen. Hermostoa
kiihoittavista nautintoaineista on
luovuttava, liikarasitusta on vältettävä,
ruoansulatus on saatava kuntoon,
hengitysvaikeudet ovat poistettavat.
Erikoisesti on pantava painoa siihen, että
varsinainen työskentely on lopetettava
viimeistään paria tuntia ennen maaiapanoa
ja että makuulle on mentävä ennen
klo 10 illalla. Makuuhuoneen ilma on
pysytettävä viileänpuoleisena ja raittiina.
— Yleisen hermostumisen vähentämiseksi
on 36-asteinen, 1/2-2 tuntia kestävä
ammekylpy tai kostea, lämmittävä
vartalokääre erittäin sopiva. Kylmien
jalkojen lämmittämiseksi ja liiallisen
veritulvan poistamiseksi aivoista on hyvä
juuri vuoteeseen mennessä ottaa kuuma
(40-45°) jalkakylpy. — Vaikean ja
pitkistyvän u:n kohdatessa on paras
turvautua asianymmärtävän lääkärin apuun;
omin päin ei pidä ruveta käyttämään unilääkkeitä.

Ungern, Ragnar (s. 1885),
turkulainen taidemaalari.

Ungern-Sternberg, Aleksandr
Vasiljevitš (1877-1921), ven.
kenraali. Taisteli 1918-20 bolševikkeja
vastaan Siperiassa, valloitti 1921 Urgan ja
soti paikallisen väestön avulla bolševikkeja
vastaan. Näiden voittama ja teloittama.

Ung-Hans ks. Mattsson, Gustaf.

Uni on tila, jossa elimistön tietoinen
toiminta lakkaa ja ainoastaan tahdosta
riippumattomat liikkeet ja tapahtumat
(sydämen toiminta, hengitys, ruoansulatus
y. m.) jatkuvat. U:n tarkoituksena
on korvata ne keskushermoston jännitysvoimat,
jotka valveilla ollessa ja työtä
tehdessä kuluvat. U:n mekanismia ei
tarkemmin tunneta, mutta todennäköistä
on, että sen lähimpänä syynä on verentulon
väheneminen aivoista. Fysiologisesti u.
voidaan selittää siten, että ne
aivokeskustat, jotka edustavat
tajuamista ja ajatustoimintaa, tulevat
kokonaan tai osittain eristetyiksi alempien
keskustojen yhteydestä. — U:n tarve on
eri ikäkausina hyvin erilainen.
Vastasyntynyt lapsi keskeyttää unensa ainoastaan
syödäkseen. Ensimmäisen v:n lopulla se
nukkuu vielä n. 18 t. vrk:ssa. Kuudennen
ikä-v:n jälkeen u. supistuu 10-12 tuntiin.
Täysikasvuinen tulee toimeen 8-9
tunnin u:lla. Vanhus tarvitsee u:ta
enintään 6-7 tuntia. — Useimpain ihmisten
yö-u. saavuttaa suurimman syvyytensä
ensimmäisen tai kahden ensimmäisen
tunnin kuluessa, Tämä n. s, iltatyyppi
voi kumminkin elintapojen vaikutuksesta
muuttua aamutyypiksi, jossa u. on sikein
4:nnellä tai 5:nnellä tunnilla, — U:ssa
on aineenvaihto hidastunut, erittäinkin
on lämmöntuotanto suuresti alentunut.
Hengitys käy hitaammin, sydän sykkii

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>