Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1007-1008 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Up to date-Uranos

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

osaksi muutettu 22/11926; Asetus
reserviupseerikoulusta 3/10 1924,
osaksi muutettu 30/1 1926).

Up to date [ap tə deit] (engl.),
,,täysin ajanmukainen",

Upukka, työase, jolla muodostellaan
niitin pää kupuraksi. Myöskin muottivasara
ja -alasin, joilla seppä muodostaa pyöreän,
kuusikulmaisen, kiintorenkaisen, pallon-
tai inuunmuotoisen kappaleen. U.-laatassa l.
muottilaatassa on monenlaisia ja -suuruisia
muotteja. — Upukka- l. muottitaonnassa
käytetään tav. pudotus vasaraa ja muottialasinta
ja -vasaraa, joihin haarukan, veitsen, saksen
y. m. muotti on muodostettu.

Upukkavasara ja -alasin.

Upukka ks. Lummekasvit.

Ur [ūr] (nyk. Muqajjar),
Etelä-Babylonian muin. kaupunkeja, Abrahamin
kotipaikka.

Uraali-altailaiset kielet, nimitys, joka
perustuu siihen käsitykseen, että
uraalialtailaiseen kielikuntaan kuuluisi kaksi
haaraa, n. s. uraalilaiset kielet ja n. s.
altailaiset kielet (ks. n.); niiden sukulaisuutta
ei kuitenkaan ole voitu sitovasti todistaa.

Uraalilaiset kansat, ne kansat, jotka
puhuvat uraalilaisia kieliä, siis
suom.-ugrilaisten ja samojedilaisten kansojen
yhteisnimi. — Uraalilaista kantakieltä
puhunutta kansaa sanotaan myös uraalilaiseksi
kansaksi. — Uraalilaiset kielet,
suomalais-ugrilaisten ja samojedilaisten
kielten yhteisnimi, jonka oikeutuksena
on, että nämä kielet ovat keskenään
sukulaisuudessa, s. o. ne johtuvat yhteisestä
uraalilaisesta alku- eli kantakielestä.

Uraani, radioaktiivinen alkuaine
(vrt. Radioaktiivisuus), kem. merkki
U, at.-p. 238,2, suurin mitä millään
aineella on. Om.-p. 18,7. Nikkelin
värinen; sulamispiste hyvin korkea.
Jauheena syttyy palamaan 170°:ssa. U:lla
on kaksi yhdistyssarjaa, joista toinen
palautuu u.-oksiduuliin UO₂, toinen
u.-oksidiin UO₃, joissa oksiduuli UO₂ on
kaksiarvoisena radikaalina; sitä sanotaan
tämän vuoksi uranyyliksi. —
Uraanikiille, torberniitti,
uraanin- ja radiuminpitoinen kivennäinen;
kiillemäisesti lohkeileva, vihreä. —
Uraanipikimalmi, uraniniitti,
narturaani, pikimusta kivennäinen, jossa
n. 80 % uraanioksideja sekä eräiden
muiden metallien ohella heliumia ja hiven
radiumia. Käytetään uraanimaalivärien
valmistukseen. U:ia on m. m. Erzgebirgessä
(Joachimsthal, Johanngeorgenstadt),
Böömissä (Pribram) ja Cornwallissa
(Redruth). vrt. Radioaktiivisuus,
historia. — Uraanisäteet, radioaktiiviset
säteet, ks. Radioaktiivisuus. —
Uraanivihtrilli, johanniitti,
uraanimalmi, kokoomukseltaan uraanisulfaattia;
tavataan Erzgebirgessä Joachimsthalissa.

Uraatit, virtsahapon suolat.

Urakka, sopimus, jossa joku sitoutuu
suorittamaan määrätyn työtuloksen maksua
vastaan, työnsuorittajan tavallisesti olematta
työnantajan palveluksessa tai käskynalaisena. —
Urakkatyö ks. Työpalkka.

Ural [ven. äänt. ura’l]. 1. Euroopan
ja Aasian rajana pohjoisesta etelään
kulkeva n. 2,000 km pitkä poimuvuorijono;
leveys on tav. alle 75 km ja harjannekorkeus
keskiosissa 450-500 m, pohjois- ja eteläosissa
korkeintaan 1,200 m; korkein huippu on Telposis
(1,688 m) Pohjois-U:ssa. Pohjois-U.
on metsätöntä ja malmitonta; luonto
muistuttaa Norjan tunturimalsemia.
Keski-U. on malmirikasta, Etelä-U:ssa
on kauniita metsiä. U:n vuorista
saadaan kultaa, platinaa, rautamalmia,
kupari- ja mangaanimalmia, elohopeaa,
kivihiiltä, timantteja sekä muita
jalokiviä. — 2. Joki nyk. Kirgiisien
tasavallassa, lähteet U:n vuoriston
eteläosassa, laskee Kaspianmeren
pohjoispäähän. 2,400 km pitkä. Kalaisa.

Uraliitti on maankuoren syviin osiin
kovan paineen alaiseksi joutunutta
pyrokseenia, joka siellä on uudesti
kiteytynyt. Kokoomukseltaan se on tav.
sarvivälkettä. — Uraliittidiabaasi,
diabaasikivilaji, jossa alkuperäinen augiitti
on muuttunut uraliitiksi. Suomen
peruskallion melkein kalkki diabaasit ovat u:ia.
— Uraliittiporfyriitti, porfyyrinen
basaltinsukuinen kivilaji, jossa on
hajarakeina uraliittia. Suomessa kahdella
laajalla alueella: Kalvolassa ja Tammelassa
sekä Pellingin saaristossa.

Uralsk [-a’-], kaup. Aasian Venäjällä,
Uraljoen varrella. Suurta kauppaa. 34,000 as.

Urania, kreik. runoudessa yksi
muusoista, tähtitieteen suojelijatar.

Uraniniitti, uraanipikimalmi (ks. t.).

Uranolatria (kreik.), tähtienpalvonta,
taivaankappalten palvonta.

Uranometria (kreik.), usean
tähtiluettelon nimitys.

Uranos (kreik.), taivas, tarustossa
olennoitu jumalaksi; Gaian puoliso,
titaanien isä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>