Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Uranus-Urheilu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Uranus, aurinkokunnan ulointa
edellinen kiertotähti, merkki . Keksi
Herschel 1781. Sen mitat y. m. tärkeät
suureet ovat Maan vastaaviin suureisiin
verrattuina: halkaisija 4,0 (50,400 km
ekvaattorilla), massa 14,6, tiheys 0,23,
keskimääräinen etäisyys Auringosta 19,2
(2,873 milj. km). Kiertoaika Auringon
ympäri 84 v., pyörähdysaika oman
akselin ympäri 11 t. Kataellipsin kaltevuus
0° 46’, epäkeskisyys 0,046. Töin tuskin
havaittavissa paljain silmin; albedo 0,63.
Kuita neljä, näiden radan kaltevuus 98°
ja liike siis retrogradinen.
Uranyyli ks. Uraani.
Urbaani (lat.), suurkaupungille
ominainen, kaupunkilaismainen, hienostuneiden
tapojen mukainen; sivistynyt.
Urbain [yrbä’], Georges
(s. 1872), ransk. kemisti. Tutkinut ansiokkaasti
harvinaisia maametalleja ja niiden
yhdistyksiä, kaksoissuoloja, koboltin
kompleksisia yhdistyksiä y. m. Maailmansodan
aikana sai tehtäväkseen myrkkykaasujen
y. m. kem. sotavälineiden valmistuksen.
Urbanus, paaveja. — U. II, paavina
1088-99. Toimi ensim. ristiretken
aikaansaamiseksi. — U. VIII (1568-1644), alk.
Maffeo Barberini, paavina 1623-44.
U. edustaa uskonpuhdistuksen jälkeen tapahtuneen
paavin vallanpalauttamisen huippua.
Urbino [-ī’-], kaup. Keski-Italiassa,
Apenniinien itäpuolella. Linna
1400-luvulta. 20,000 as. — U. kuului
Montefeltroille 1200-luvun alkupuolelta v:een
1508. Liitettiin Kirkkovaltioon 1626.
Urbs (lat.), kaupunki, pääkaupunki,
vars. Rooma.
Urd, skand. mytologiassa yksi
kohtalottarista (,,nornor").
Urdu, hindustani (ks. t.).
Ureetteri (kreik.), virtsajohdin. —
Uremia, virtsamyrkytys. —
Uretra, virtsaputki.
Urfa (aik. Edessa), kaup.
Pohjois-Mesopotamiassa, Turkissa.
Puuvillateoll. ja kauppaa. 44,000 as.
Urfé [yrfē’], Honoré d’ (1568-1625),
ransk. romaaninkirjoittaja. Pääteos paimenromaani „Astrée".
Urga (virallisesti Ulan-Butor-Hov),
Mongolian neuvostotasavallan pääkaup.,
Pohjois-Mongoliassa. 30,000 as.
Urheilu. 1. Laajemmassa merkityksessä
u. on kaiken sellaisen toiminnan yhteisnimi,
jossa ihminen huvikseen harjoittaa eräitä
pohjimmiltaan taistelutoimintaan kuuluvia
tai liittyviä, tav. esihist. ajalta peräisin olevia
vaistomaisiksi juurtuneita sekä
sittemmin säännösteltyjä tehtäviä,
pyrkien harkittuja menettelytapoja
noudattamalla eli valmentamalla
kehittämään niissä mekaanista
suoritustehoaan, jonka äärimmäisenä
ilmennyksenä muutamilla u:n aloilla on
n. s. ennätys. Tässä merkityksessä u.
vastaa engl.-kansainvälistä sport-käsitettä,
joka sisältää kaikki u.-muodot vanhimmista
uusimpiin saakka. — 2. Tavallisessa
kielenkäytössä tarkoitetaan meillä u:lla
suppeammassa merkityksessä n. s. liikunta-u:ua,
jossa suorituksen teho riippuu urheilijan itsensä
kehittämästä liikevoimasta ja sen hallinnasta.
Liikunta-u. vastaa siis ruotsink. sanaa idrott
ja engl. kielen sanaa athletics. — Siitä
osasta u:ua, joka jää liikunta-u:n
ulkopuolelle, käytetään ruotsissa nimitystä
sport, jolla suomessa ei vielä ole
vakiintunutta vastinetta. Joskus puhutaan
siinä mielessä reippailusta ja
ulkoilustakin, mikä jälkimmäinen
nimitys vastaa vain engl. outing-käsitettä
(retkeily, leirielämä, purjehdus,
partiolaistoiminnan eräs puoli j. n. e.).
Liikunta-u:n vastineeksi ehdotettiin meillä
aikoinaan voimailua, jota kuitenkin
nyk. käytetään vastaamaan saks. sanaa
Schwerathletik, raskasurheilu (paini,
painonnosto, köydenveto ja joskus nyrkkeilykin).
— U. eroaa alkulähteestään taistelutoiminnasta
ennen muuta sovinnaisuutensa ja sääntöjenalaisuutensa
kautta, leikistä harkitussa tehopyrkimyksessään ja
siitä johtuvassa keskittäytymisessä,
voimistelusta taas, paitsi tehtäviensä
suhteellisen luonnonmukaisuuden puolesta,
siinä, että u:ssa tavoitellaan lähinnä
vain suorituksen tehoa, jota vastoin
voimistelussa tavoitellaan määrättyä
vaikutusta harjoittajalle itselleen. —
Kun liikunta-u:n johtamisessa tavoitellaan
tehon lisäksi erilaisia siveellisiä,
yhteiskunnallisia tai sotilaallisia
päämääriä, niin se muodostaa leikin ja
voimistelun rinnalla ja jatkona osan n. s.
liikuntakasvatuksesta. Osittain
juuri kasvatusarvoa ja yleensä
kehittävää vaikutusta silmälläpitäen on
tapahtunut u:n alkujaan useinkin tuhoisten
taistelutehtävien yllämainittu
säännösteleminen, esim. vaarallisten iskujen tai
otteiden kieltäminen nyrkkeilyssä ja
painissa. Vielä useammin esiintyy
säännöstelyn tarkoituksena kuitenkin
asianomaisen tehtävän kilpailuarvon
kohottaminen. Kilpailu onkin u:n tärkein
elinhermo. Lähinnä kilpailuun perustuu
myöskin u:n kiintoisuus katselijoille,
„passiivisille urheilijoille",
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
