Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Uskonto-Ussa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
naulasi Wittenbergin linnankirkon ovelle
kuuluisat 31 väitöslausettaan kat. kirkon
anekauppaa vastaan. U:n alkuhistoria
on samalla Lutherin historiaa, V. 1520
tapahtui Lutherin lopullinen ero kat.
kirkosta, 1521 Luther ja u. Wormsin
valtiopäivien edessä saavuttivat suuren
periaatteellisen voittonsa, V. 1530
Saksan protestanttiset säädyt esittivät
evankeelisen uskonkäsityksensä pääkohdat, ja
näin muodostui ensimmäinen
protestanttinen tunnustuskirja, Augsburgin
tunnustus. U. aiheutti Saksassa taisteluita,
jotka lopulta johtivat Augsburgin
uskonrauhaan (ks. t.). Melanchthonin kuoleman
(1560) aikoihin protestanttinen
opinkehitys alkoi jo olla pääasiallisesti
valmiina. Saksasta u. levisi Liivinmaalle,
samoin Böömiin. Pohjoismaat, Tanska,
Ruotsi ja Norja sekä Suomi joutuivat jo
u:n ensi vuosina evankeelisen liikkeen
vaikutuksen alaisiksi. — Sveitsin u:n
alkuunpanija on Zwingli. Aluksi u.
toimeenpantiin Zürichissä (1528),
sitten Baselissa ja levisi sittemmin
useimpiin saks. kantoneihin. Calvinin
johtama ja Genevessä alkuunpanema u.
levisi ransk. kantoneihin ja edelleen Reinin
vartta pitkin Saksaan, Alankomaihin
ja Ranskaan, missä protestantit saivat
kestää vainoa ja verisiä uskonsotia (vrt.
Hugenotit), vrt. Reformeerattu
kirkko. Englannin u:sta ks.
Anglikaaninen kirkko. — Myöskin
paaviudelle uskolliseksi jääneessä
osassa room.-kat. kirkkoa tapahtui
1500-luvun keskivaiheilla aitokatolinen u.,
n. s. vasta-u. l. kontrareformatsioni.
Uskonto (lat. religio) on sisäisesti
katsoen ihmisen tunto siitä, että hän on
riiippuvainen yli-inhimillisestä l.
jumalallisesta voimasta. Sille on
luonteenomaista kunnioitus ja hartaus.
Ulkonaisesti se esiintyy yhteisenä
jumalanpalveluksena, oppina ja usein myös
seurakuntajärjestyksenä. U:t jakautuvat
animistisiin, polyteistisiin ja
monoteistisiin. Animistiseksi sanotaan u:oa,
jossa palvonnan esineenä on järjestymätön
joukko henkiä tai haltijoita.
Polyteistisessa uskonnossa jumalat muodostavat
järjestyneen kokonaisuuden. Monoteismi
on yhden jumalan palvontaa.
Tärkeimpien uskontojen tunnustajien
ylimalkainen lukumäärä:
Kristinusko | |
Katoliset . . . | 295 milj. |
Evankeeliset . . . | 215 milj. |
Kreik.-kat . . . | 150 milj. |
Itämaiset kirkot . . . | 10 milj. |
Juutalaisuus . . . | 15 milj. |
Islami . . . | 220 milj. |
Buddhalaisuus y. m. . . . | 460 milj. |
Hindulaisuus . . . | 215 milj. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>