- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
1027-1028

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Utrankoski-Uudet-Hebridit

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Utrankoski, voimakas koski
Pielisjoen suupuolessa Pielisensuun kunnassa,
lähellä Kontiolahden rajaa; 275 m
pitkä, 1,4 m korkea, 5,693 hevosv.
keskiveden aikana. V. 1832 rakennutti
N. L. Arppe sen rinnalle maamme
ensimmäisen sulullisen kanavan. Kosken
varrella us. tehdaslaitoksia; sen kalapadot
ovat Pielisjoen tuottoisimmat.

Utrecht [ytreht], samannimisen
Alankomaiden maakunnan pääkaup.,
Reinin erään suuhaaran varrella.
Tuomiokirkko Martenskerk 1200-luvulta.
Yliopisto (per. 1636). Tupakkateoll.
Vilkasta kauppaa. Lujasti linnoitettu.
150,000 as. — V. 1579 U:ssa Hollannin
seitsemän pohjoisen maakunnan tekemä
liitto laski perustan Alankomaiden
itsenäisyydelle. V. 1713 tehtiin siellä U:n
rauha, joka lopetti Espanjan perintösodan.

Utriainen, Karoliina (s. 1843),
kuuluisa unissasaarnaaja, synt. Vesannolla.
Saarnoja julkaistu. [Voipio, „Profeettoja
ja valheprofeettoja" (1927).]

Utsjoki, joki Suomen Lapin
pohjoisosassa, Tenojoen lisäjoki
oikealta, 65 km.

Utsjoki, Suomen pohjoisin kunta,
Oulun läänissä, Lapissa, Norjan rajalla;
4,902,9 km2, 593 as. (1927), melkein
kaikki lappalaisia. Harmaakivikirkko.

Utsond, Gunnar (s. 1864), norj.
kuvanveistäjä. Päätyö: Welhavenin
muistomerkki Oslossa.

Utsunomija, kaup. Japanissa, Hondon
sisäosissa, Tokiosta pohjoiseen. 77,000 as.

Ut supra (lat.), kuten yllä.

Utti, rautatieasema Kouvolan-Viipurin
rataosalla, Valkealan kunnassa, 12 km
Kouvolasta. Ilmailuasema. U:n kylässä, U:n
kankaalla Kustaa III voitti venäläiset 1789.

Uttini [-ī’-], Francesco
Antonio
(1723-95), it.-ruots,
oopperasäveltäjä. Tukholman hovikapellimestarina
1767-87. Sävelsi ensim. ruots. oopperat,
m. m. ,,Thetis ja Peleus".

Utö [ūtö], majakkasaari Korpoon
saaristopitäjän eteläreunalla Turun
ulkosaaristossa. Maamme vanhin loistomajakka,
rak. 1753, viimeksi uusittu 1906. Neliöpohjainen
kivinen majakkatorni; valon korkeus vedenpinnasta
39,8 m, perustuksesta 23,8 m. Majakan vieressä
harmaakivikirkko.

Uuden Jerusalemin kirkko ks. Swedenborg.

Uudenkaarlepyynjoki, Lapuanjoki (ks. t.).

Uudenkaarlepyyn maalaiskunta (ruots.
Nykarleby landskommun), ruotsink.
kunta Vaasan läänissä, Etelä-Pohjanmaalla,
U:n ympärillä; 250,5 km2, 3,812 as.
(1927). Kuddnäs (ks. t.). Juuttaan taistelukenttä.

Uudenkaarlepyyn rata, 1899
valmistunut ja 1916 purettu Uudenkaarlepyyn
kaupungin omistama kapearaiteinen rautatie
Kovjoen asemalta Uuteen-kaarlepyyhyn;
pituus 12,5 km.

Uudenkaupungin maalaiskunta, kunta Turun
ja Porin läänissä, Varsinais-Suomen rannikolla,
36,7 km2, 1,161 as. (1927). Kivilouhimoita,

Uudenkaupungin rata, Turun-U:n
rata, 65 km, valmistui 1924; haararata
Raisiosta Naantaliin (14 km).

Uudenmaan ja Hämeen Läänin Maanviljelysseura
(oik. Nylands och Tavastehus Läns
Landtbrukssällskap
), per. 1856.

Uudenmaan lääni käsittää
Uudenmaan maakunnan (lukuunottamatta
Viipurin lääniin kuuluvaa Kymijoen
itäpuolella olevaa osaa) sekä kaakkoisosan
Hämettä. Jakautuu Raaseporin, Lohjan,
Helsingin ja Pernajan kihlakuntiin.
Pääkaup. Helsinki. Pinta-ala (ilman
vesiä) 11,364 km2, 478,852 as. (1927).
V. 1920, jolloin läsnä olevain asukasten
lukumäärä oli 416,187, oli suomenk.
255,320 ja ruotsink. 157,794.

Uudenmaan Läänin Maanviljelysseura, per. 1897.

Uuden-Seelannin pellava (Phormium
tenax),
Uudesta-Seelannista kotoisin
oleva liljakasvien heimoon kuuluva ruoho,
jolla 1-1,5 m pitkät, tasasoukat, lyhyestä
juurakosta kohoavat lehdet. Lehtikuiduista
valmistetaan köysiä ja kankaita. Viljellään,
paitsi kotimaassaan, Austraaliassa, Itä-Intiassa
ja paikoitellen Etelä-Afrikassa.

Uuden-Seelannin pinaatti ks. Pinaatti.

Uuden-Siperian saaristo, saariryhmä
Pohjois-Jäämeressä, Lenan suusta koilliseen.
Saaret ovat puuttomia, asumattomia.

Uudestikastajat ks. Kasteenuudistajat.

Uudestikasvamiskyky, regeneratsionikyky.
ks. Regeneratsioni.

Uudet-Alankomaat, hollantilaisten
1620-luvulla Amerikan itärannikolle
perustama siirtola, jonka pääpaikka oli
Uusi-Amsterdam (ks. t.) Hudson-joen
suussa. V. 1667 alue luovutettiin
Englannille.

Uudet-Hebridit, saariryhmä Austraalian
mantereen itäpuolella, Melaneesiassa;
13,200 km2, 60,000 as. Useimmat saaret

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 15:28:42 2022 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0564.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free