Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1041-1042 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vaakalintu-Vaali

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Tavallinen vaaka.

v:n pääosa, v:n selkä, on tasavartinen
vipu, joka lepää tukisärmän, n. s. terän
varassa ja jonka päihin on ripustettu v.-kupit.
V:n tasapainoasentoa osoittaa sen selkään kiinnitetty
kieli. Kulumisen estämiseksi ovat hienot
v:t varustetut pysähdyttämis- (arreteeraus-)
laitteella. Kappaleen punnitsemiseen v:lla käytetään
määrämassaisia punnuksia. Punnitusvirheiden
supistamiseksi käytetään tareerausta
(ks. t.) tai kaksinkertaispunnitsemista (s. o.
punnitsemista kummassakin vaakakupissa erikseen).

Pöytävaaka.

— Erikoisia v:n lajeja: pöytä-v. l. Robervalin
v., jonka muodostaa kaksi yhdensuuntaisesti liikkuvaa
vipua; tällä järjestelyllä saadaan punnitustulos,
joka on riippumaton kappaleen asemasta v.-kupissa,
vaikka vipuvarren pituus näennäisesti muuttuukin.
Heiluri-v:ssa syntyy tasapaino kappaleen
ja heiluriin kiinnitetyn vastapainon välillä.
Tällaisia ovat kirje-v. ja uudenaikaiset
puoti- ja tavara-v:t. Luisti-v:ssa on

Kirjevaaka.

siirrettävä vastapaino. Molemmat ovat
varustetut kokeellisesti tai laskuilla
määrätyllä asteikolla; punnitus käy nopeasti
(pika-v.). Tähän ryhmään kuuluvat
myös erilaiset puntarit. Kymmenys-v:ssa
(ks. t.) l. desimaali-v:ssa on punnusten
vipuvarsi 10 kertaa kuorman varsi; punnuksia
tarvitaan vain 1/10 kuormasta; punnituksen
tarkkuus kärsii vastaavasti. Myös sadannes
l. sentesimaali-v:oja on. Jousi-v:n
muodostaa painon vaikutuksesta venyvä tai
kokoonpuristuva jousi, useimmiten kierteen tai
kierukan muotoinen, ja kokeellisesti määrätty
asteikko. Maitovaaka on us. varustettu
tilavuusyksikön mukaisella asteikolla.

Vaakalintu, suom. saduissa mainittu
iso tarulintu, joka kuljettaa ihmisiäkin;
sittemmin myös = aarnikotka l. griippi.

Vaakasuora, horisontaalinen,
pystysuoraa vastaan kohtisuora suunta tai taso.

Vaakitus, punnitus, nivelleeraus,
korkeusmittausmenetelmä, jossa käytetään
vesivaa’an ja kaukoputken yhdistelmää,
v.-konetta, ja pystysuorassa asennossa
pidettävää mittatankoa, v.-tankoa.
V.-koneella tähtäämällä määrätään, kuinka
korkealla maan pinnasta kullakin kohtaa on se
vaakasuora taso, jossa v.-koneen kaukoputken
akseli kääntyy. Tarkka-v:ssa käytetään
erikoisen tarkkaa v.-konetta ja sen kaukoputken
poikkeama todellisesta vaakasuorasuunnasta
otetaan korjauksena huomioon. — Trigonometrinen
v. tapahtuu havaitsemalla korkeuskulmia.
— Vaakitustanko, jaloni (ks. t.).

Vaaksiaiset (Tipula), sääskiin
kuuluvia suuria hyönteisiä, joilla on hyvin
pitkät ja hoikat raajat. Imevät lyhyellä
kärsällään nesteitä kasveista, mutta
eivät pistä eläimiä. Toukat 30-40 mm
pitkät, jalattomat, harmaat; tekevät vahinkoa
jyrsimällä viljakasvien juuria poikki.

Vaakuna, kuvio l. merkki, jota
valtio, kaupunki, hallitsija- tai muu suku
käyttää pysyvänä merkkinään esim.
kilvessä, lipuissa y. m. Myös virastoilla,
yhdistyksillä y. m. on usein omat v:nsa.
Suomen ja maakuntien v:ien kuvat ovat
I osan alussa ja kaupunkien tämän
hakusanan kohdalla. — Vaakunatiede,
heraldiikka (ks. t.).

Vaal [fāl], joki Etelä-Afrikassa,
Oranjejoen lisäjoki oikealta, n. 680 km.

Waal, Reinin eteläinen suuhaara.

Vaala. 1. Satamapaikka Oulujärven
luoteispäässä, Oulujoen niskassa,
Oulujoen koskenlaskureitin lähtökohta.
Matkailijayhdistyksen omistama Uutelan
täysihoitola urheilukalastajia varten. —
2. Rautatieasema tulevalla Oulun-Kontiomäen
rataosalla, Utajärven kunnassa.

Vaali. Yleiset vaalit toimitetaan joko
siten, että valitsijat itse suorastaan
valitsevat edustajansa (välitön v.), tai
siten, että he valitsevat ne valitsijamiehet,
jotka sitten suorittavat lopullisen v:n
(välillinen v.). Yleisimmin,
m. m. Suomessa kansanedustajien ja
kunnanvaltuutettujen v:eissa, ovat
käytännössä välittömät v:t; välillisin
vaalein valitaan meillä Tasavallan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>