Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Valais-Valaminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Sierainaukot, jotka hammas-v:lla ovat
yhtyneet, avautuvat päälaelle. Silmät
pienet ja lähellä suupieliä. Voivat olla
sukelluksissa kymmeniä minuutteja,
haavoitettuina joskus tuntikausiakin.
Puhaltavat vedenpinnalle noustuaan
vesihöyryllä kyllästetyn uloshengitysilman
sumupatsaana ilmaan. Synnyttävät yhden
poikasen (joskus 2) kerrallaan. Kaksi
alaryhmää: hammas-v. (Denticeti)
ja hetula-v. (Mysticeti).
Ed. ovat petoeläimiä, jotka terävillä hampaillaan
raatelevat muita v:ta, hylkeitä ja kaloja.
Hammas-v:ta ovat m. m. delfiinit, pyöriäiset,
miekkavalas, maitovalas, nokkavalas, sarvivalas,
kaskelotti. Hetula-v. ovat hampaattomia;
niiden suussa on suuontelon katon limakalvosta
syntyneitä sarveisaineisia ripsireunaisia levyjä,
hetuloita, joilla ne siivilöivät veden
mukana suuhun joutuneita pieniä planktoneläimiä.
Hetula-v:ta ovat m. m. grönlanninvalas, uurteisvalaat
(m. m. jättiläisvalas), sillivalas, ryhävalas.
Valais [valē’] (saks. Wallis),
kantoni Lounais-Sveitsissä, Italian rajalla;
5,235 km2, 135,000 as. V:n halki juoksee
Rhône, jonka laakson pohjoispuolella
Aletsch-jäätikkö, eteläpuolella Wallisin
l. Penniiniset alpit (ks. t.). Suosittuja
matkailuseutuja (m. m. Zermatt).
Väestön enemmistö ranskankielisiä. Pääkaup.
Sion (saks. Sitten).
Valakia, Romaanian eteläosassa
Transsilvaanian alppien ja Tonavan välissä
oleva hedelmällinen aromainen tasanko,
jonka Aluta-joki jakaa itäiseen l. Isoon
ja läntiseen l. Pieneen V:aan.
Historiasta ks. Romaania.
Valakka, ruuna, kuohittu ori.
Valakorpi, Urho Viljo (s. 1886),
oik. Haapanen, kirjailija. Julk.
runoja, kertomuksia, romaaneja ja seuranäytelmiä.
Valamiesoikeus, tuomioistuin, jossa
paitsi lainoppineita tuomareita on
maallikoista valittu valamiehistö l.
jury. V.-laitos on kotoisin
Englannista, missä sitä käytetään tärkeämpiä
rikos- ja riita-asioita ratkaistaessa.
V. 1791 otettiin v. käytäntöön Ranskassa
ja sittemmin useimmissa sivistysmaissa.
Suomessa v:ta ei ole ollut, vaan
edustavat maalllkkoainesta lautamiehet ja
kunnallisneuvosmiehet.
Valaminen, sulan metallin, vahana
steariinin, veteen sekoitetun kipsin,
sementin, betonin t. m. s. kaataminen
määrätynmuotoiseen muottiin. — Raudan
valannassa metalli sulatetaan n. s. kupu- l.
kupoliuunissa, polttoaineena tav. koksi.
Koksi, rauta ja kuonaamuodostavat
aineet (kalkkikivi) heitetään
panosaukosta, ilmaa puhalletaan hormeista,
ja sula rauta juoksutetaan aukosta
valuastioihin, joissa se kannetaan muotteihin
valettavaksi (vrt. Muotti ja
Kaavaus). — Rauta valetaan
kaavaushiekasta (ks. t.) tehtyihin
muotteihin. — Teräs valetaan useimmiten
melloitusuunista suoraan, siis
martinuunista, upokkaista tai nyk.
sähköuuneista, harvoin tavallisesta
bessemeruunista. Teräs vaatii muottiaineeksi
tulenkestävämpää hiekkaa kuin rauta.
Se kutistuu paljon. — Messinki- ja
pronssivalannassa toimitetaan sulatus
upokasuuneissa, jotka ovat joko
kiinteitä, kallistettavia tai kokonaan
siirrettäviäkin. Polttoaineena tav. koksi,
myös nafta. — Taidevalannassa valetaan
pronssia. N. s. vahatavan mukaan peitetään
malli paksuhkolla kipsikerroksella, joka
leikataan sopiviin osiin ja jonka ympäri
sitten vielä kaavataan valuhiekasta
vaippa. Vaippa puretaan, samoin
kipsimuotti, muotinkappaleiden sisäpinnalle
kiinnitetään tulevan metallikerroksen
paksuinen vahakerros, kappaleet kootaan,
vaippa sovitetaan niiden ympäri. Näin
muodostuneeseen onteloon valetaan
sopivista aineista tehty sydänaine, jonka
kovetuttua muotti kuumennetaan, jolloin
vaha valuu pois, ja näin syntyneeseen
muottiin valetaan pronssi. — Kipsivalannassa
malli peitetään kipsikerroksella,
joka irtisaamisen vuoksi jaetaan sopiviin
osiin, jotka sitten koottuina muodostavat
muotin. Tähän muottlonteloon kaadetaan
kipsivelliä, joka levitetään muotin
sisäpinnalle muottia kallistelemalla tai,
jos muotti on iso, viskomalla kipsipuuroa
halutun paksuna kerroksena muottiin. —
Painevalu (saks. Spritzguss) on
helposti sulavien metallien ja metalliseosten
valaminen siten, että sula metalli painetaan
pumpulla muottiin, jolloin valu käy nopeasti
ja valanne tulee tarkka. — Keskipakoisvalu
on liereiden onttojen esineiden valaminen
siten, että metalli kaadetaan nopeasti pyörivään
muottiin, jolloin se leviää tämän seinille
ja jähmettyy ohuehkona kerroksena. —
Kääntövalu on onttojen esineiden
valaminen siten, että muottiin kaadetun
aineen jähmetyttyä muotin seinämille
muotti käännetään ylösalaisin ja keskellä
vielä sulana oleva aine kaadetaan pois.
[Pero, „Mekaaninen teknologia" (1920);
Ehrström, „Taidekäsityö" (1924).]
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
