Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1069-1070 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Valamo-Waldeck

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Valamo. Kirkastuksen kirkko ja laivaranta.

Valamo, Sortavalan maalaiskuntaan
kuuluva n. 40 saarta ja luotoa käsittävä
saariryhmä ja sen pääsaari (luostarisaari)
Laatokan pohjoisosassa, 40 km mantereelta.
Saariston yhteenlaskettu pinta-ala on n.
33 km², pääsaaren pituus 9 km,
pinta-ala n. 25 km². Synnyltään
saaristo on horstimuodostus, pääsaaren
korkein kohta on 61 m yli merenp.
Kallioperä on tummaa diabaasia. Kasvisto
on erittäin runsas; metsämaata on
745 ha, eniten sekametsää; pääsaarella
rehevä lehtokasvillisuus. — V. 1329 tuli
V:oon munkki Sergej, jota sekä Hermania
on pidettävä V:n kreik.-kat, luostarin
vars. perustajina. V. 1581 ruotsalaiset
ryöstivät luostaria ja 1611 hävittivät
sen perinpohjin. Vuonna 1617 V. joutui
Ruotsille. Luostari elpyi vasta Karjalan
jouduttua uudelleen Venäjän alaisuuteen.
Vuonna 1821 V. korotettiin ensiluokan
luostariksi. Nykyinen V. on suurelta
osalta tarmokkaan igumeni Damaskinin
(k. 1881) työtä. Munkit (v:n 1928 alussa
269) harjoittavat maanviljelystä,
karjanhoitoa ja kalastusta; puutarhanhoito on
myös huomattava. Heillä on pieniä
teollisuuslaitoksia ja 3 höyrylaivaa.
Pääluostarin rakennukset on järjestetty
kahteen neliömäiseen ryhmään
peräkkäin. Pääkirkko on kaksikerroksinen
Kirkastuksen kirkko (rak. 1887-92),
jonka alakerroksena on P. Sergejlle ja
Hermanille pyhitetty aikaisemmin
rakennettu kirkko. Alemmassa kirkossa on
näiden luostarin perustajien haudat.
Kirkkoa vastapäätä on luostarin johtajan
asunto ja lähettyvillä Neitsyt Maarian
kirkko sekä kirjasto, museo ja
munkkien komeroita. Pääsaaren länsirannalla
on n. s. Jerusalem l. Kristuksen
ylösnousemisen skiitta, jonka alakerrassa
Vapahtajan haudan jäljennös, sekä sen
lähellä Getsemanen skiitta ja öljymäki.
Sekä pääsaarella että lähisaarilla on
yht. 20 kirkkoa ja toistakymmentä
kappelia. Muista saarista on luontonsa
puolesta Pyhityssaari huomattavin.
[„Valamo" (1926).]

Valand (Völundr), skand.
tarustossa taitava takoja.

Valanne, valamalla valmistettu
kappale (valukappale); erikoisesti bessemer-,
martin-, upokas- tai sähköuunista
kokilliin (valimeen) valettu harkko, josta
valssataan, taotaan tai puristetaan
kankia, levyjä, rautatien kiskoja,
koneakseleita, tykkejä y. m.

Valantarauta ks. Rauta.

Valarikon viiva, v:n 1899 tulvaveden
(ks. Tulvat) jättämä rajaviiva
sisävesiemme rantakallioihin. Nimitys on
johtunut siitä, että Nikolai II sam. v.
vastoin valallisesti vahvistamaansa
Suomen valtiosääntöä horjutti sitä n. s.
helmikuun julistuskirjalla (ks. t.).

Valaskala (Cetus), suuri tähtikuvio
Oinaasta etelään. Kuuluisa on vaihteleva
Mira Ceti.

Valaskalanlahti (engl. Walfish Bay),
merenlahti Etelä-Afrikan länsirannikolla,
23° et. lev., Englannin alueella. Hyvä satama.

Valassaaret. 1. (ruots. Valsörarne),
saariryhmä Merenkurkun ulkosaaristossa,
Suomen puolella, Raippaluodon pitäjässä,
n. 15 km Björköstä luoteeseen, n. 55 km
Vaasasta. Storskärin saarella on 1886
rakennettu, 1903 uusittu loistomajakka:
36 m korkea rautainen ristlkkotorni,
valon korkeus merenpinnasta 37,8 m. —
2. (norj. Hvalöerne), saariryhmä
Etelä-Norjassa, Ruotsin rajalla, Oslon vuonon
suussa. Suosittuja kylpypaikkoja.

Walbeck [vālbek], Henrik
Juhana (1793-1822), suom. tähtitieteilijä.
Suoritti useita pimennys- ja tähdenpeittolaskuja
ja tutki pieninten neliöiden metodia. Turun
tähtitornin johtaja sen perustamisesta.

Walcheren [valh-], saari Hollannin
rannikolla, Schelden suun edustalla; 209 km²,
55,000 as. Pääkaup. Middelburg,
etelärannalla Vlissingen.

Walcker, Eberhard Friedrich
(1794-1872), saks. urkujenrakentaja.
Perusti 1820 Ludwigsburgiin urkutehtaan.
Monet W:n keksimät uudistukset urkurakenteen
alalla ovat tulleet yleiseen käytäntöön.
W:n tehtaan urkuja on Suomessa m. m.
Helsingin Johanneksen- ja Nikolainkirkossa,

Valdai, matalahko, metsäinen
vuoriseutu Luoteis-Venäjällä. V:lta alkavat
Olhavanjoki, Volga, Väinäjoki ja Dnepr.

Waldeck, Saksan osavaltio (v:een
1918 ruhtinaskunta, sitten tasavalta)
Pohjois-Saksassa Weserin alkujuoksun
länsipuolella; 1,055 km², 59,000 as.
Pääkaup. Arolsen. Lakiasäätävänä
laitoksena 17-henkinen eduskunta, hallinto
v:sta 1868 uskottu Preussille, jonka
edustajana on n. s. maanjohtaja
(Landes-direktor).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>