Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1077-1078 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Valistus-Valkaisu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

tuli olemaan suuri merkitys: toisaalta
Voltairen ja ensyklopedistien esittämät
ajatukset valistuneesta itsevaltiudesta
tunnuslauseenaan „kaikki kansan hyväksi,
ei mitään kansan kautta", toisaalta
Rousseaun tehostama kansantahdon
kaikkivaltaisuus, Edellistä pitivät
ohjeenaan m. m. keisari Joosef II,
Preussin Fredrik II, Venäjän
Katariina II ja Ruotsin Kustaa III,
jälkimmäinen raivasi tietä Ranskan
vallankumoukselle.

Valistus. O.-y. Valistus, Helsinki,
kustannusliike ja koulutarpeiden kauppa,
per. 1901. Osakepääoma 3 milj. mk.

Valitsijamies. Eduskunnan tulee
kolmen päivän kuluessa edustajanvaalien
jälkeen alkavien ensimmäisten
valtiopäiväin avaamisesta lukien asettaa
vähintään 45 v:tä ynnä tarvittavat
varamiehet valitsemaan valiokuntien jäseniä.
— Tasavallan Presidentin vaalin
toimittavat v:t, joiden lukumäärä on 300
(vrt. Tasavallan Presidentti).

Valitsijayhdistys, suhteellisia vaaleja
varten muodostettu äänioikeutettujen yhtymä.

Valitus, keino, jolla haetaan muutosta
eräissä asioissa tuomioistuimen tai
hallintoviranomaisen päätökseen tai
toimenpiteisiin. — Valitusaika, aika, jonka
kuluessa valituskirja on annettava
ylemmälle tuomioistuimelle tai
hallintoviranomaiselle. V. vaihtelee 14
päivästä 120 päivään. Useimmiten luetaan v.
päätöksen anto- tai tiedoksiantopäivästä. —
Valitusosoitus, ohjeet, jotka
tuomioistuin tai hallintoviranomainen
määrätyissä tapauksissa on velvollinen
antamaan valitusajasta ja siitä, mitä sen
tulee noudattaa, joka tahtoo valittaa
tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen
päätöksestä.

Valitusvirret, V:n T:n kirja, alk.
nimetön, sitten väärin merkitty Jeremian
kirjoittamaksi, kuvaa Jerusalemin
hävityksen aiheuttamaa kurjuutta
(luultavasti 586 e. Kr. tapahtunutta).

Valjaat, laitteet, joita tarvitaan
hevosen ja yleensä vetojuhdan
valjastamiseen ajokalujen tai työkoneiden eteen.
V:siin luetaan myös suitset ja
ohjakset, päitset ja marhaminta sekä satula.
— Hevosen kiinnisitomiseen käytetään
nahkahihnasta tehtyjä päitsiä
ja niihin kiinnitettyä perää, marhamintaa,
jona käytetään hihnaa, rautavitjoja tai
nuoranpätkää. — Ratsastus-v:iin kuuluvat:
suitset (ks. t.; vrt. Kuolaimet),
satula (ks. t.), satulanalusta ja jalustimet.
— Ajo-v. ovat joko sila- tai
luokki-v:ita. Sila-v:n (krana-v:n)
pääosana ovat silat (kranat), joita
mahavyö pitelee paikoillaan hevosen selässä.
Silat ovat keskeltä korkeat, patjoilla

Silavaljaat: 1 silat, 2 mahavyö, 3 häntähihna, 4 länget, 5 vatsavyö, 6 tamppi, 7 tappi.

Luokkivaljaat: 1 luokki, 2 länget, 3 rahkeet, 4 selustin, 5 mäkivyöt, 6 harjustin, 7 rinnustin.

varustetut. Niihin on kiinnitetty häntävyö
estämään niitä liukumasta hevosen
niskaan ja kannatinhihnat, joiden päissä
ovat renkaat. Näistä lähtevät
vatsanalushihna, joka estää aisojen kohoamisen
hevosen niskan tasalle, rahkeet länkien
vetosinkilään ja tampit, jotka
kiinnitetään tapilla aisoihin. Kepeässä ajossa
käytetään sila-v:lla ajettaessa joskus
rintahihnaa länkien asemesta.
Luokki-v:ssa länkien rahkeet (ruomat)
kiinnitetään joustavan luokin (vempelen)
avulla aisoihin. Selustinta (sitolkkaa)
ja selustinhihnoja käytetään aisojen ja
luokin kannattamiseksi ja länkiin
kiinnitettyjä mäkivöitä estämään ajopelejä
syöksymästä hevosen päälle. — Länkiin
on kiinnitetty irtonaiset pehmikkeet,
hamutsat (mallu, kaulapaita).
Länkipuiden yläpäät yhdistää harjustin,
alapäät kiinnitetään toisiinsa, sittenkuin
luokki on saatu paikoilleen,
rinnustimella. — Aisat ovat puusta,
kaksipyöräisiin kärryihin kiinteästi, muihin
liikkuvasti yhdistettyjä. Työajossa,
etenkin metsätöissä, käytetään paikoin
haarukka- l. kakkula-aisoja, jotka
koukulla kiinnitetään reen ju’ossa
(sevässä) olevaan rautaraksiin.

Valk, Valga (lätiksi Walka),
kaup. Liivinmaalla, Viron ja Latvian
rajalla. Suurin osa kaupunkia kuuluu
Viroon, pienempi osa Latviaan, samoin
pääosa sitä ympäröivää maaseutua.
Tärkeä rautatiesolmu. Viron V:ssa on
9,500 as.

Valkaisu, värillisten aineiden
hävittäminen kudoksista, langoista, oljista,
paperista y. m. V:n aiheuttaa
useimmiten kem. reaktsioni, jossa väriaineet
hapettuvat värittömiksi yhdistyksiksi.
Vanhin ja yksinkertaisin tapa on ilman
hapella v., valon vaikutusta apuna
käyttäen. Kem. v.-aineita ovat kloori ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>