- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
1103-1104

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Valssi-Valtakunnanoikeus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Valssi, pyörivä tela, jota yleensä
käytetään puristukseen esim. maanmuokkauksessa
(vrt. Jyrä), teitten rakennuksessa
soran, lumen, asfaltin, sementin puristukseen.
V.-pareja l. v:eja käytetään aineiden
murskaamiseen, hienontamiseen, silittämiseen,
vaivaamiseen, sekoittamiseen ja venyttämiseen
(metallien valssaamiseen) sekä nesteiden
puristamiseen sokeriruovoista y. m.

Valssikone, kone, jossa on kaksi tai
useampia valsseja ryhmässä. Pari-v:ssa
(duo-v:ssa) on kaksi pinnakkain vastakkaiseen
suuntaan pyörivää valssia, joiden välissä metalli
puristuu ja venyy. Kääntö-v:ssa valssien
pyörimissuunta voidaan muuttaa, niin että kappale
siis kulkee edestakaisin läpi valssien.
Kolmi-v:ssa (trio-v:ssa) on kolme
päällekkäistä valssia, jolloin kappale kulkee
ensin ala- ja keski-, sitten ylä- ja
keskivalssin välistä. Mannesmannin-valsseista
ks. Mannesmannin putki. Yleis-v:ssa
(universaali-v:ssa) on vaaka- ja pystysuorassa
valssipari, jotka valssaavat nelikulmaiselle
kangelle tietyn paksuuden ja leveyden.
Ura-v:ssa (kaliberi-v:ssa) valssien
kehällä on urat. jotka muodostavat kangelle
halutun poikkipinnan muotoisen ura-aukon
(kaliberin).

Valssilaitos, rakennus, johon on
sijoitettu metallien valssaamiseksi
valssikoneet voimakoneineen ja kuumennusuunit
sekä katkaisu- ja suoristus- y. m. laitteet.

Valsörarne, Valassaaret (ks. t.).

Valta-amiraali, valtakunnanamiraali (ks. t.).

Valtaistuin, hallitsijan istuin,
valtaistuinsalissa oleva loistoistuin, jonka
edessä on jakkara ja yläpuolella
kunniakatos, tarkoitettu hallitsijavallan
juhlallista käyttöä varten; suvereenisen
persoonallisen valtiovallan vertauskuva;
hallitsevan ruhtinaan valta. —
Valtaistuinpuhe, hallitsijan puhe,
jonka hän itse tai hänen määräämänsä
edustaja lukee kansaneduskunnan istuntokauden
avajais- (tai päättäjäis-) tilaisuudessa,

Valtakirja. 1. Asiakirja, jolla joku
henkilö oikeuttaa toisen oikeudellisesti
sitovalla tavalla toimimaan valtuuttajan
puolesta (Kauppakaari 18 luku;
Oikeudenkäymiskaari 15 luku). — 2. ks.
Nimittämiskirja.

Valtakunnanamiraali, valta-amiraali
(ruots. riksamiral), 1500- ja
1600-luvuilla Ruotsin valtakunnan
ylimpiä virkamiehiä, sotalaivaston ja
amiraliteettikollegion päällikkö. Virka
lakkautettiin 1685.

Valtakunnanarvomerkit, valtamerkit,
insigniat, regaaliat,
valtiolle kuuluvat
hallitsijan vallan ulkonaiset merkit l.
vertauskuvat, joita käytetään erinäisissä
juhlallisissa tilaisuuksissa. V:ejä ovat
kruunu, omena, valtikka, miekka, avain, y. m.

Valtakunnankaupungit (saks. Reichsstädte),
ent. Saksan valtakunnassa ne kaupungit, jotka
olivat välittömästi keisarin ja valtakunnan alaiset
ja joilla oli suvereniteetti alueellaan. Menettivät
1803 itsenäisyytensä, paitsi Hampuri, Lyypekki,
Bremen, Frankfurt am Main, Nürnberg ja Augsburg.
V:sta 1866 vain kolme ensinmainittua on enää v:eina.

Valtakunnanlainsäädäntö, liittovaltioissa
valtakunnan (kokonaisvaltion) harjoittama
lainsäädäntö vastakohtana osavaltioiden
erikoislainsäädännölle. — V:llä Venäjän ja
Suomen välisissä suhteissa tarkoitettiin
oikeudenvastaisesti Suomeen ulotettua ven.
lainsäädäntöä, jonka aloitti 1899 „helmikuun
julistuskirja" (ks. t.) ja jolle Venäjän
valtakunnanduuman ja -neuvoston
myötävaikutuksella 1910 syntynyt laki antoi
tarkemman muodon, oikeudenvastaisesti
siirtäen Suomen oikeuden aloja Venäjän
lainsäädännön l. n. s. v:n piiriin. Tämä
ven. laki, joka oli eräiden myöhemmin
säädettyjen „valtakunnanlakien"
perustuksena, mutta jota Eduskunta ei
milloinkaan myöntänyt Suomen kansaa ja
viranomaisia velvoittavaksi, kumottiin
manifestilla 1917.

Valtakunnanmaa (saks. Reichsland),
nimitys, jota ennen käytettiin kaikesta
Saksan valtakuntaan kuuluvasta alueesta.
Myöh. sai 1871-1919 Saksan valtakuntaan
kuulunut Elsass-Lothringen nimen v.

Valtakunnanneuvosto. Ent. Itävallassa
v. (Reichsrat) tarkoitti valtakunnan
yhteistä eduskuntaa, Venäjällä lainsäädäntöelintä,
jota muualla vastaa parlamentin ylähuone. Ruotsin
v:sta ks. Valtaneuvoskunta.

Valtakunnanoikeus, erityinen
tuomioistuin, joka käsittelee Valtioneuvoston,
Korkeimman Oikeuden tai Korkeimman
Hallinto-oikeuden jäsentä tai
oikeuskansleria vastaan nostettua
syytettä lainvastaisesta menettelystä
virkatoimessa. V:een kuuluu Korkeimman
Oikeuden presidentti puheenjohtajana ja
jäseninä Korkeimman Hallinto-oikeuden
presidentti, hovioikeuksien presidentit ja
yksi Helsingin Yliopiston lainopillisen
tiedekunnan professori, sekä 6 muuta
Eduskunnan valitsijamiesten valitsemaa
jäsentä ynnä tarvittavat varajäsenet
(Hallitusmuoto 47 ja 59 §; Laki 25/11 1922).
— Tähän mennessä (heinäk. 1928) ei v:ta
ole vielä kertaakaan kutsuttu koolle.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 15:29:40 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0610.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free