Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Valthorni-Valtionarkisto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Valthorni (saks.), käyrätorvi (ks. t.).
Valtimo. 1. Kunta Kuopion läänissä,
Pohjois-Karjalassa, Oulun läänin rajalla;
614,8 km2, 3,842 as. (1927). —
2. Rautatieasema Nurmeksen-Kontiomäen
rataosalla, V:n kunnassa, 23 km
Nurmeksesta pohjoiseen.
Valtimo, verisuoni, jota myöten veri
virtaa sydämestä poispäin. — Valtimokeko
ks. Sydän. — Valtimontulehdus,
arteeritulehdus, tauti, jossa
valtimoiden seinät degeneroituvat rasvamaiseksi
massaksi tai niihin syntyy rusto- tai
kalkkimaisia kovettumia (arteeriskleroosi);
v. on yleinen vanhoissa, myös kuppatautisissa.
— Valtimoveri, puhdas, s. o. happirikas veri.
Valtio, oikeudellisessa merkityksessä,
on ihmisyksilöiden muodostama
yhdyskunta, joka määrätyllä alueella
harjoittaa omintakeista ja pysyväistä valtaa,
V. on suvereeninen l. täysivaltainen,
jos se ei ole minkään muun valtion vallan
alainen, eikä sen tahtoa ja toimintaa mikään
vieras valta oikeudelsesti määrää ja rajoita.
V. on suvereenisuutta vailla l.
vallanalainen, jos siltä puuttuu täysi vapaus
oikeudellisessa merkityksessä, sellainen
v. kun ainakin jossakin suhteessa on
toisen vallan alainen. Uuden v:n
muodostuminen samoin kuin v:n häviökin on
historiallinen tosiasia, joka ei ole
oikeudellisista edellytyksistä riippuvainen.
Mikäli uusi v. haluaa kansainvälisen
oikeussubjektin asemaa, katsotaan sen
olevan muiden vriden tunnustuksen
tarpeessa, mutta v:n synty on tästä
tunnustuksesta riippumaton. V:n
järjestysmuodon nykyaikaisissa v:oissa määrää
niiden valtiosääntö. V. on n. s. juridinen
henkilö. Sen toimieliminä on mainittava
valtion päämies, kansaneduskunta ja
julkiset viranomaiset.
Valtiokaappaus, väkivaltainen
hallitusmuodon muutos, jolla hallitusvallan
haltija laajentaa valtuuksiaan. vrt.
Vallankumous.
Valtiokalenteri, käsikirja, joka paitsi
kalenteriosastoa sisältää virkakunnittain
järjestetyn luettelon valtion virkamiehistä.
Suomessa v. on ilmestynyt v:sta 1811 Helsingin
Yliopiston julkaisemana, nyk. erikseen suomeksi
ja ruotsiksi.
Valtiokirkko, kirkkokunta, jota
valtio suojelee ja taloudellisesti tukee, minkä
johdosta sillä on erinäisiä oikeuksia
kirkkoon nähden, esim. lainsäädännöllisiä
tai nimityksellisiä (vrt. Kirkkolaki,
Piispa). — Kristillinen kirkko alkoi
vapaakirkkona, mutta tuli 300-luvun
lopulla v:ksi. Suomessa sekä
evankeelis-luterilainen että kreik.-kat.
kirkkokunta ovat v:n asemassa. Valtion ja
kirkon ero, kirkon täydellinen
riippumattomuus valtiosta, on toteutettu esim.
Ranskassa 1905 ja Saksassa maailmansodan
jälkeen. Yhdysvalloissa ei ole ollut
minkäänlaista v:oa.
Valtiokonttori, Suomen V.,
Valtiovarainministeriön alainen keskusvirasto,
jonka tehtävänä on pitää silmällä
valtiovaraston kassaliikettä ja toimittaa
valtiovaraston tulojen ja menojen kirjanpito
sekä hoitaa valtiovaraston kasvuutettuja
varoja sekä valtiovelkaa. V. perustettiin 1875.
Valtioliitto, suvereenisten valtioiden
yhteistä puolustusta ja usein muitakin
yhteisiä etuja varten muodostama valtioyhdistys.
Valtiollinen oikeus, oikeus ottaa osaa
valtion asioiden hoitoon (esim. vaalioikeus).
Valtiollinen rikos l. poliittinen
rikos, valtioon kohdistuva rikos.
V:ia r:ia ovat valtiopetos, maanpetos,
majesteettirikos, rikokset ystävyydessä
olevaa valtiota vastaan ja maan
eduskuntaan sekä kansalaisten vaali- ja
äänioikeuteen kohdistuvat rikokset.
Valtioministeri (ruots. statsminister),
Ruotsissa ja Norjassa pääministerin nimitys.
Valtiomuoto, valtion oikeudellisen
järjestysmuodon perusominaisuus. Tuona
perusominaisuutena pidetään usein sitä,
onko valtio monarkia vai tasavalta,
mutta jakoperusteina voi käyttää myös
vastakohtia itsevaltius — kansanvalta.
Ylimysvaltainen ja harvainvaltainen v.
erotetaan toisinaan eri tyypeiksi sekä
itsevaltiuden että kansanvallan vastakohdaksi.
Valtion Alkoholiliike, Helsinki,
omistaja Suomen valtio, alkoi toimintansa
1/6 1919, tarkoituksena maan laillisen
alkoholintarpeen tyydyttäminen. V. A. on
maan suurin hiivanvalinistaja ja suurin
alkoholinpitoisten teknokemiallisten
tuotteiden valmistaja (tavaramerkki Tekno).
Omistaa tehtaita Rajamäellä (ks. t.) ja
sulfiittialkoholitehtaan Tainionkoskella.
V. 1927 liikevaihto 111 milj. mk.
Valtionarkeologi, Muinaistieteellisen
Toimikunnan (ks. t.) puheenjohtaja.
Valtionarkisto. Suomen V. on
saanut alkunsa niistä Haminan rauhansopimuksessa
mainituista Suomea koskevista asiakirjoista,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
