Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1111-1112 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Valtionhoitaja-Valtiontalous

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

V:ssa 30/3 1922; Asetus V:n ohjesäännöstä
30/3 1922; Asetus Oikeusministeriöstä
29/12 1922; Asetus Sosiaaliministeriöstä
30/12 1922; Asetus Kauppa- ja
Teollisuusministeriöstä 23/12 1925; Asetus
Sisäasiainministeriöstä 27/2 1926, osaksi
muutettu 19/8 1927; Asetus
Ulkoasiainministeriöstä 27/1 1928).

Valtionhoitaja, henkilö, joka maan
ollessa ilman varsinaista hallitsijaa tai
joka hallitsijan sairauden, poissaolon
tai alaikäisyyden aikana hoitaa
hallitsijan tehtäviä. vrt. Korkeimman
vallan haltija.

Valtion ja kirkon ero ks. Valtiokirkko.

Valtion Kirjastotoimikunta ks. Kirjasto.

Valtion Koskivoimatoimisto. Sen
tehtävänä on suunnitella ja rakentaa sekä
käyttää valtion vesivoimalaitoksia.
Hallintona on 9-jäseninen Valtion
Koskirakennus toimikunta, alk.
Valtion Koskivoimakomitea
(Ohjesääntö 27/3 1923).

Valtion liikelaitokset. Niihin
kuuluvat valtion rautatiet, postilaitos,
lennätinlaltos, kanavat, satamat y. m.
liikennelaitokset, metsätalous, kalastukset,
Outokummun kuparikaivos, Imatran
voimalaitos, puolustuslaitoksen ruutitehdas,
telakka ja konepaja, ilmailu voimien
lentokonetehdas sekä kivääripanostehdas,
tarkastuslaitokset, viralliset
sanomalehdet, Valtioneuvoston kirjapaino ja
julkaisuvarasto, valtion rikkihappo- ja
superfosfaattitehtaat, edellinen
Lappeenrannassa, jälkimmäinen Kotkassa,
valtion margariinitehdas, valtion
alkoholiliike sekä Suomen Pankki. Näiden lisäksi
on valtiolla osake-enemmistö tai huomattava
määrä osakkeita seur. yhtiöissä: Enso-Gutzeit
o.-y., A.-b. Tornator o.-y., A.-b. Ferraria
ja Osuuskassojen Keskuslainarahasto o.-y.

Valtion Luentolautakunta, 1920
asetettu, määrättyjen valistusjärjestöjen
valitsemain edustajain muodostama toimi,
kunta, joka hoitaa valtion
kansantajuistieteellistä luentotoimintaa (1928:
200,000 mk.) ja opintokerhotoimintaa
(300,000 mk.) varten myöntämiä määrärahoja.

Valtionmetsät, kruununmetsät.
Suomen v. ovat muodostuneet pääasiallisesti
seuraavista syntytapansa puolesta
eriluontoisista alueista: 1) valtion
virkatalojen yhteisellä nimellä nykyisin
käyvät tilat; 2) entiset erä- ja liikamaat
(isojakotoimituksissa valtiolle erotettuja
tai pohjoisimmassa Suomessa erotettavaksi
tulevia alueita); 3) Viipurin
läänin lahjoitusmaista erotetut alueet;
4) muut ostetut alueet; 5) Tarton
rauhassa saadut Venäjän valtion
aikaisemmin Suomessa omistamat alueet; 6)
Petsamo. — V. ovat yleensä maaperään
katsoen huonommat yksityisten omistamia
metsiä ja 4/5 niistä sijaitsee maamme
pohjoisosissa. V:n pinta-ala oli 1925
14,118,800 ha, Tästä oli viljeltyä maata,
tontteja y. m. 166,669 ha, kasvullista
metsämaata 6,097,788 ha, huonokasvuista
metsämaata 2,558,524 ha, joutomaata
4,757,630 ha ja vesiä 538,189 ha.
V:n puuvarasto on 1923 suoritetussa
linja-arvioimisessa saatu 603 milj. m³:ksi,
josta varsinaisten v:n 578 milj. m³ ja
virkatalojen 25 milj. m³ (vrt.
Metsävarat). V:n hallinto kuuluu
Metsähallitukselle (ks. Metsähallinto).
Tulot ja menot v:stä ilmenevät seuraavasta :

Vuosi	Tulot milj. mk.	Menot milj. mk.	Ylijäämä milj. mk.
1915	11,1	5,5	5,6
1920	130,6	62,0	68,6
1923	212,1	120,6	91,5
1926	252,7	110,6	142,1

V:n 1907 virallisen inventtauksen
mukaan valtion metsätalousvarallisuus
oli 34,8 % valtion koko varallisuudesta.
Tilastollisen Päätoimisten arvion mukaan
v:lta 1920 vastaava luku oli 37,8 %.
V. 1922 aloitetussa virallisessa
inventtauksessa valtion metsätalousvarallisuus
on arvioitu 2,4 miljardiksi mk:ksi.
Vertauksen vuoksi mainittakoon, että valtion
ulkomainen velka 1926 oli n. 2,5 miljardia
mk. [Valtiotieteiden Käsikirja IV (1924).]

Valtion omaisuus ks. Suomi, p. 473.

Valtionrautateiden Eläkelaitos,
Helsingissä, per. 1882. Sen osakkaita ovat
valtionrautateiden virka- ja palvelushenkilöt;
maksaa osakkaille 2,800-4,800 mk:n sekä
kuolinpesille 2,100-3,600 mk:n suuruisia
eläkkeitä. Sen varat olivat 1/1 1928 52 milj. mk.

Valtiontakaus, valtion antama takaus
jonkin velan ja sen korkojen tai
obligatsionien takaisinmaksamisesta, V:n
myöntäminen tapahtuu Eduskunnan suostumuksella.

Valtiontalous. Ne toimenpiteet ja
laitokset, joiden avulla valtio pitää
huolta erilaisissa tehtävissä tarvittavien
aineellisten välineiden hankkimisesta ja
käyttämisestä, muodostavat v:n. Samaa
tarkoitetaan nimityksellä valtion raha-asiat.
Koko v:ta tai erikoisesti valtiota

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>