Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1163-1164 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Watti-Vauhtipyörä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

„Taidekauppias Gersaintin myymäläkilpi",
„Ranskalainen huvinäytelmä", „Seurue
puistossa" y. m. ks. kuvaliitettä
Ranskan taidetta, [Gillet
(ransk., 1921).]

Watti, Pohjanmeren kaakkoisrannalla,
Friisein saarten ja mantereen välillä
oleva pakoveden aikana paljastuva,
nousuveden aikana veden peittämä rantamaa.

Watti, lyh. W, ks. Sähköopilliset
mittayksiköt. — Wattitunti, sähkötekn.
työn mitta, lyh. Wh, = 3,600 joulia.

Watts [uo’ts], George
Frederick (1817-1904), engl. taidemaalari.
Kuvannut abstraktisia aiheita, kuten „Toivo",
myös muotokuvia. [Schleinitz (saks., 1904).]

Watts: Toivo.

Vattu, vatukka (ks. t.).

Vattukuoriainen (Byturus tomentosus),
n. 4 mm pitkä, tiheäkarvainen, kellanruskea
tai harmaa kovakuoriainen. Jyrsii vattupensaiden
nuoria kukkasilmuja, aiheuttaen toisinaan tuntuvaa
vahinkoa. Toukka, vattumato, on n. 5 mm
pitkä, likaisen kellervä, ruskeatäpläinen; elää
kypsyvissä hedelmissä.

Vattukärsäkäs (Anthonomus rubi),
2-3 mm pitkä musta harmaakarvalnen
kärsäkäskuoriainen. Laskee keväällä
munansa hyötymansikan, vatukan ja
ruusujen kukkasilmuihin, yhden kuhunkin, ja
puree sitten silmun perän puoleksi poikki.
Vioituksen johdosta silmu myöhemmin
varisee. V. on hyötymansikan pahimpia
tuholaisia, ks. värikuvaliitettä
Tuhohyönteisiä 6.

Vattumato ks. Vattukuoriainen.

Wat Tyler [uo’t tailə] (k. 1381),
Englannissa 1381 puhjenneen työväenkapinan
johtaja.

Vatukka, vattu, vadelma, vaapukka,
vaarain (Rubus idæus), 0,5-1,5 m
korkea orainen pensas, joka kasvaa maassamme
yleisenä kallioilla, kivikoissa,
rantalehdoissa y. m. Lehdet päätöparisia
tai 3-sormisia. Hedelmä maukas punainen
erikoppinen luumarja. Hedelmien vuoksi
viljellään lukuisia puutarhamuotoja, joita
lisätään juurivesoista. Maassamme kasvaa
myös harvinaisina eräitä muita v.-lajeja,
m. m. sinihedelmäinen sini-v.
(R. cæsius) Ahvenanmaalla. —
Samaan Rubus-sukuun kuuluvat myös
lillukka, mesimarja ja suomuurain (ks. n.).
Koristuskasvina viljellään iso- ja punakukkaista
tuoksu-v:aa (R. odoratus).

Vatupassi (ruots.), vesivaaka (ks. t.).

Vatva, batua (ks. t.).

Vauban [vobã’], Sébastien Le
Prestre (1633-1707), ransk. insinööriupseeri,
marsalkka, markiisi. Rakensi Ludvig XIV:n
toimeksiannosta 33 linnoitusta ja uudisti n. 300;
taitava linnoitusten valloittaja. Arvosteli
ankarasti Ranskan verotuslaitosta teoksessaan
„Projet d’une dîme royal".

Vaucluse [vōkly’z], kylä
samannimisessä departementissa
Kaakkois-Ranskassa, 24 km Avignonista itään.
Petrarcan oleskelupaikka 1337-53.

Vaud [vō] (saks. Waadt), Sveitsin
kantoni (v:sta 1803), Ranskan rajalla,
Geneven järven pohjois- ja itäpuolella;
3,209 km², 320,000 as., enemmistö
ranskankielisiä. Pääkaup. Lausanne.

Vaudeville [vodvi’l] (ransk.),
mus., leikillinen laulunäytelmä, jossa
käytetään yleisesti suosittuja laulusävelmiä.

Vauhtipyörä, höyrykoneiden,
polttomoottorien y. m. voimakoneiden, myös
useiden työkoneiden akseliin kiinnitetty
raskas pyörä, jonka tarkoituksena on
joko tasoittaa koneen käyntiä tai pitää
se jatkuvassa käynnissä voiman
vaihdellessa. V. kerää itseensä pienen
vastuksen aikana liike-energiaa, jonka se
antaa akseliin takaisin vastuksen
suurentuessa. Mitä suurempi on vastuksien
epätasaisuus, mitä pienempi v:n nopeus,
mitä vaihtelevampi käyttövoima ja mitä
tasaisempi käynti halutaan, sitä
raskaampi v. tarvitaan.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>