- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
1169-1170

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vedenjako-Wegenerin teoria

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Vedenjako, vesialueen jako maanjaon
yhteydessä erityisesti kalastusta silmälläpitäen.

Veden kukka, vesien pinnan
värjääntyminen useimmin keltaiseksi,
vihreäksi tai punaiseksi; aiheutuu
havupuiden siitepölystä, pienoislevistä
(Aphanizomenon, Anabæna),
likoeläimistä (Euglena).

Vedenpaisumus, maailman hukuttanut
suuri tulva, joka on kuvattuna 1 Moos.
6 seur. Tämä raamatullinen v.-kertomus
on säilynyt kahtena muunnoksena,
jahvistisena ja pappiskirjan mukaisena.
Nämä muunnokset on myöhempi toimittaja
sommitellut yhteen. V.-kertomus on
läheistä sukua bab. v.-tarulle. Yhteistä
niille on m. m. kuvaus lintujen
lähettämisestä arkista, jyrkästi erilainen
taas jumalakäsitys: israelilaisessa
monoteistinen, babylonialaisessa polyteistinen.
Useilla muillakin kansoilla tavataan
samanlaisia v.-taruja.

Vedenpitävä kangas, tiheä kangas,
jonka langat kastuessaan paisuvat ja
tiivistävät kankaan niin, ettei vesi
sanottavasti pääse läpi. Tavalliset
sadetakkikankaat kyllästetään vernissa-,
kautsu-, aluminiumsulfaatti- tai
hartsisaippualiuoksella tai parafiinillä
vedenpitäviksi.

Vedenpuhdistus ks. Vesijohto,
Tislata
ja Sähköosmoosi.

Wedgwood [uedžvud], Josiah
(1730-95), engl. keraamikko. Per.
Stoke-upon-Trentiin kuuluisaksi tulleen
posliinitehtaan.

Vedonlyönti ks. Totalisaattori.

Vedro, ven. nestemitta, = 12,3 l.

Veduta [-ū’-] (it.), näköala;
(jotakin määrättyä) maisemaa esittävä maalaus.

Week end [uī’k-] (engl.), oik. viikon
loppu, pieni matka maalle, jonne lähdetään
lauantaina ja palataan maanantaiksi.

Weenix, Jan (1640-1719), holl.
taidemaalari. Kuvannut asetelmatauluissaan
metsänriistaa, hedelmiä ja kukkia.

Vega [vē-], α Lyræ, ensim.
suuruusluokan tähti Lyran kuviossa, loistavin
pohj. taivaan tähdistä. Etäisyys Auringosta
n. 40 valovuotta.

Vega [vē-], A. E. Nordenskiöldin
laiva, jolla koillisväylä purjehdittiin.

Vega, Lope de ks. Lope Felix
de Vega Carpio.


Wegelius [-gē’-], Juhana, vanh.
(k. 1725), Tyrvään kirkkoherra 1697-1725,
varhaisemman herännäisyyden huomattavimpia
edustajia. — Wegelius, Juhana,
nuor. (1693-1764), Tornion pedagogion rehtori
1726-57, sitten Oulun kirkkoherra, edellisen
poika. Hänkin oli varhaisemman herännäisyyden
johtomiehiä, julk. postillan „Pyhä
evankeliumillinen valkeus" (1747-49). —
Wegelius, Karl Albert (s. 1864),
Joensuun lyseon lehtori 1893-1927 (rehtori
1908-20). Julk. ,,Aseveljet" I-II, „Routaa ja
rautaa". — Wegelius, Martin
(1846-1906), musiikkipedagogi ja säveltäjä.
Perusti 1882 Helsingin Musiikkiopiston ja
johti sitä kuolemaansa asti. Toimi
musiikinarvostelijana ja julk. oppikirjoja
(„Yleinen musiikkioppi ja analyysi", „Länsimaisen
musiikin historia"). W. toimi ruots. laulujuhlien
ja ruotsink. rahvaan laulutaidon kehittämiseksi.
Sävelsi soolo- ja kuorolauluja sekä kantaatteja
(„Jouluyö", Runeberg-kantaatti).

illustration placeholder

Martin Wegelius.


— Wegelius, Theodor (s. 1850),
pankinjohtaja, senaattori ja valtiopäivämies.
Suomen Yhdyspankin johtokunnassa 1875-97
ja 1910-17, Suomen Pankin pääjohtaja
1898-1906, senaattori ja valtiovaraintoimituskunnan
päällikkö 1906-08, Helsingin kaupungin edustaja
porvaris-säädyssä 1894-1906.

Wegener [vē-], Paul (s. 1874),
saks. näyttelijä, nyk. Saksan huomattavimpia.

Wegenerin teoria, saks. geofyysikon
ja meteorologin Alfred Wegenerin
(s. 1880, professori Hampurissa)
esittämä teoria, jonka mukaan Afrikka
ja Etelä-Amerikka olivat aikaisemmin
olleet yhtenä mantereena, samoin
Pohjois-Amerikka ja Grönlanti olleet Euroopan
yhteydessä ja Antarktis, Austraalia ja
Etu-Intia muodostaneet Etelä-Amerikan
kanssa suuren mantereen. Sittemmin
olivat nykyiset mantereet liukuneet
yhä kauemmas toisistaan, ja tätä
liukumista jatkuu yhä. Mantereiden
kivikuori, sal, joka on rakentunut
keveämmistä kiviaineksista, ei peittänyt koko
maapalloa, vaan puuttui kokonaan syvän
valtameren pohjalta; mantereet olivat
siis jäykkiä lohkoja, jotka uivat
jäälauttojen tavoin raskaampien ainesten
muodostamassa sima-massassa.
Mantereiden liukuessa poimuttuivat niiden
etureunat poimuvuoriksi. W. t:aa
vastaan on esitetty lukuisia painavia
geologisia ja paleontologisia tosiasioita ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0645.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free