Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1171-1172 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vegesaek-Vehnä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

sen koko pohja perustuu pelkkiin olettamuksiin.
[Wegener, „Die Entstehung der Kontinente und
Ozeane" (1913, ruotsin.).]

Vegesaek [feisak], Eberhard
Ernst Gotthard (1763-1818), ruots.
kenraali, vapaaherra. V:n johtama
yritys valloittaa venäläisiltä Turku
torjuttiin Lemussa kesäk. 1808. V. nousi sitten
maihin Kristiinankaupungin tienoilla ja
voitti venäläiset Lapväärtissä. Otti osaa
sotaan Saksassa 1813 ja Norjassa 1814.

Vegetabiilinen (lat.), kasvikuntaan
kuuluva, kasveista valmistettu.

Vegetariaani, vegetaari (lat.),
yksinomaan kasvisravintoa käyttävä henkilö. —
Vegetarianismi, oppi, joka vaatii
ihmistä käyttämään ravinnokseen yksinomaan
kasvisravintoa.

Vegetatiivinen (ransk.), ravitsemusta,
kasvua ja lisääntymistä (sekä eläin- että
kasvikunnalle ominaisia elontoimintoja) koskeva, —
Vegetatiiviset elimet, ruoansulatus-,
hengitys-, verenkierto-, eritys- ja
sukupuolielimet. Vastakohta: animaaliset
elimet (ks. t.).

Vegeteerata (ransk.), elää toimettomana
vain ruumiillista hyvinvointiaan ajatellen.

Wegscheider [vēhšaidər], Julius
August Ludwig (1771-1849), saks. teologi,
ratsionalismin dogmaattinen pääedustaja Saksassa.

Vehikkeli (lat.), kuljetus-, ajoneuvo;
asiapaperia seuraava ja sitä ympäröivä
kirjelmä; lääket., aine, johon lääke
sekoitetaan, jotta sitä olisi mieluisampi
nauttia.

Vehka, suovehka (ks. t.).

Vehkajärvi, lähes 9 km pitkä järvi
Kuhmalahden, Luopioisten ja Padasjoen
pitäjien nurkkauksessa. Laskee Vesijakoon.

Vehkajärvi, rukoushuonekunta Kuhmalahdella,

Vehkakasvit (Araceæ), kasviheimo
yksisirkkaisten luokassa; kukinto
mehevälapakkoinen, usein heleänvarisellä,
suurella suojuslehdellä varustettu tähkä
(puikelo). Useita troopillisia lajeja
koristuskasveina.

Vehkalahti, kunta Viipurin läänissä,
Uudenmaan itärajalla, Haminan ympärillä;
577,0 km², 10,243 as. (1927).
Reitkaliin puutarha- ja kotitalousopisto.
Harmaakivikirkko (Haminassa) 1300-luvulta.

Vehmaa, kunta Turun ja Porin
läänissä, Varsinais-Suomen länsiosassa;
183,8 km², 3,921 as. (1927).
Vakka-Suomen maamieskoulu, kotitalouskoulu.
Nuhjalan kartano. Harmaakivikirkko,
rak. kenties 1200-luvulla.

Vehmainen, rautatieasema
Tampereen-Haapamäen rataosalla, Messukylän
kunnassa, 8 km Tampereelta.

Vehmaisten kartano, Juvalla, Grotenfelteilla.

Vehmalainen, Mynämäkeen 1771-1860
kuulunut kappeli.

Vehmersalmi, luonnonihana, n. 6 km
pitkä, kapea salmi Kallaveden ja Suvasveden
välillä, n. 25 km Kuopiosta kaakkoon.

Vehmersalmi, kunta Kuopion läänissä,
Pohjois-Savossa, Kuopiosta kaakkoon;
301,2 km², 4,113 as. (1927).

Vehnä (Triticum), heinäkasvisuku;
korkeakasvuisia, tähkylät 2-8-kukkaiset

Vehnä, 1 tavallinen vehnä (vihneetön), 2 tavallinen vehnä (vihneellinen), 3 pölkkyvehnä (vihneellinen), 4 pölkkyvehnä (vihneetön), 5 puolanvehnä, 6 emmervehnä.

kerrotussa tähkässä, jyvä joko irrallaan
tai lujasti helpeiden ympäröimä, jyvän
kyljessä syvä kouru, kärjessä karvatupsu.
Meillä luonnonvaraisena 3 lajia, tärkein
juola-v. (ks. t.). Us. v.-lajeja
viljellään: 1) 1-jyväinen v.
(T. monococcum), tiheätähkäinen, jyvät lujasti
helpeiden ympäröimät; viljellään Etelä-Euroopan
vuoriseuduissa. 2) 2-jyväinen l. emmer-v.
(T. dicoccum), jyvät pienet, lujasti
helpeiden ympäröimät; viljellään Etelä-Euroopassa.
3) Speitti (ks. t.). 4) Puolan-v.
(T. polonicum), jyvät suuret ja pitkät,
muistuttavat rukiin jyviä („jättiläisruis’’);
viljellään Pohjois-Afrikassa ja Espanjassa. 5)
Kova- l. lasi-v. (T. durum), jyvän
taitepinta lasimainen; viljellään Välimeren
ja Mustanmeren maissa. 6) Paksu- l. engl. v.
(T. turgidum), jyvät pehmeät ja jauhoiset;
viljellään Englannissa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>