Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Venäjä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
lähiympäristöissä, ukrainalaiset Ukrainassa ja
eräillä sen ulkopuolella olevilla alueilla (vrt.
Ruteenit). V:iä on yht. arviolta
n. 115 milj. Muista kansallisuuksista
ovat mainittavimmat suomalais-ugrilaiset
kansat (ks. t.), saksalaiset (Saratovin
ympärillä ja Krimillä), romaanialaiset ja
kreikkalaiset (lounaassa), armeenialaiset,
puolalaiset, juutalaiset (eniten Valko-Venäjällä
ja Ukrainan länsiosissa), turkkilaiset kansat
(baškiirit, tšuvassit, tataarit Belajan ja
keskisen Volgan ympärillä; tataareja myös
Krimillä), kalmukit (alisen Volgan länsipuolella),
lappalaiset (uloinna luoteessa) ja samojedit
(koillisilla tundroilla). Asutustiheys on suurin
mustanmullan alueella (50-100 as. km2:llä), pienin
uloinna pohjoisessa ja kaakossa. N. 85 %
väestöstä asuu maaseudulla. Miljoonakaupunkeja
ovat Moskova ja Pietari, yli 300,000 as. on Kiovassa,
Odessassa ja Harkovassa, sitäpaitsi 17:ssä muussa
kaupungissa yli 100,000 as. — Elinkeinot.
Euroopan V. on edelleenkin etupäässä
maatalousmaa. Eniten viljellään
ruista, joka melkein kaikki kulutetaan
kotimaassa, Vientiviljana on vehnä tärkein;
sitä viljellään pääviljalajina Kiovasta
Harkovan kautta Samaraan kulkevan
viivan eteläpuolella. Kauraa, ohraa,
maissia, hirssiä, tattaria, sokerijuurikasta
(varsinkin Kiovan lounaispuolella), perunaa,
hamppua, pellavaa, auringonkukkia
ja tupakkaa viljellään runsaasti, Krimin
etelärannikolla ja Kaukaasiassa viiniä ja
hedelmiä. Suurtilojen pakkoluovutuksen
tuloksena on talonpoikien haltuun
joutunut entistä enemmän viljelyskelpoista
maata; mir-laitos on häviämässä.
Karjanhoito on maailmansodan ja
vallankumouksen melskeiden aikana suuresti
taantunut; varsinaista meijeritaloutta ei
ole. Hevosia kasvatetaan runsaasti,
eniten aroalueella. Mustanmullan alueella
ja aroilla kasvatetaan suuria
lammaslaumoja. Sianhoitoa harjoitetaan myös.
Kaakossa on kaksikyttyräinen kameeli
kotieläimenä, pohjoisessa poro. Kalastus
(m. m. turskan Pohjois-Jäämeressä ja
sammen varsinkin Volgan suun alueella)
on tuottoisaa, mutta ei riitä kotimaista
kulutusta tyydyttämään. Metsänhoito on
tärkeä elinkeino, mutta sitä haittaavat
huonot uittoväylät ja pitkät etäisyydet
merestä. — Vuorityö: Uralista saadaan
rautamalmia, kivihiiltä, kuparia,
platinaa, vuorisuolaa ja jalokiviä, Moskovan
etelä- ja kaakkoispuolelta rautamalmia
ja kivihiiltä, Donetsin alueelta erittäin
runsaasti kivihiiltä, Kaukaasiasta
vuoriöljyä, mangaani- ja kuparimalineja,
Kaakkois-V:n suolajärvistä ja
Mustanmeren saliineista ruokasuolaa. —
Teollisuus, joka maailmansodan edellisinä
vuosina nopeasti muuttui käsiteollisuudesta
nykyaikaiseksi suurteollisuudeksi,
valmistaa tuotteitaan melkein
yksinomaan kotimaata ja aas. markkinoita
varten. Tärkein on kutomateoll.
(puuvillateoll.), jonka, pääalueet ovat Volgan
ja Okan välisellä alueella ja Pietarin
ympäristössä. Metalliteollisuuden
(Nižnij-Novgorodissa, Rjasanissa ja Tulassa)
tuotteista mainittakoon samovaarit,
hopeatuotteet ja aseet. Muita
teollisuudenhaaroja: myllyteoll. (eteläisissä
satamakaupungeissa), sokeriteoll. (varsinkin
Kiovassa), sahateoll. (Arkangelin ja
Pietarin ympäristössä), tupakkateoll. —
Kotimaan kauppa on vieläkin monin
paikoin keskittynyt suuriin
vuosimarkkinoihin (m. m. Nižnij-Novgorodissa),
ulkomaankauppa on verraten vähäistä.
Tärkein tuontisatama on Pietari,
vientisatamia ovat Pietari ja Arkangeli
(puutavaraa), Odessa, Herson, Nikolajev,
Taganrog, Rostov ja Novorossijsk
(viljaa). — Kulkuneuvot. Joet ovat tärkeitä
liikenneteitä. Rautatieverkko on harva:
koko SSSR:ssa 73,500 km leveäraiteisia,
1,260 km kapearaiteisia rautateitä. V:n
Keski-Aasiaan johtaa 2 rataa: transkaspinen
(Krasnovodsk-Merv-Samarkand-Taškent) ja
transaralinen (Moskovasta Orenburgin kautta
Taškentiin). Erittäin tärkeä on Siperian rata:
Moskova-Omsk-Irkutsk-Vladivostok. — Raha:
1 rupla = 0,1 tšervonetsia = 100
kopeekkaa, — Uskonto. Väestön suuri
enemmistö on kreik.-katolista, n. 10 % on
muhamettilaisia, sitäpaitsi juutalaisia,
room.-katolisia ja protestantteja (viimeksimainittuja
rajaseuduilla ja ulkomaalaissiirtokunnissa).
Bolševikkien päästyä valtaan
erotettiin kirkko valtiosta, kirkon
omaisuus „kansallistettiin" ja uskonnonopetus
poistettiin kouluista, — Kulttuurityö
sekä kansanvalistuksen että tieteiden
alalla oli tsaarivallan aikana hyvin
lamassa muun Euroopan oloihin
verrattuna. Nykyinen hallitussuunta on
tarmokkaasti yrittänyt kohottaa
kansanvalistustyötä, mutta tulokset ovat
ainakin toistaiseksi jääneet vähäisiksi.
Koulut on koetettu järjestää
työkouluperiaatteen pohjalle. Opetuksen yhtenä
päätarkoituksena on kumminkin kommunistisen
ajattelutavan juurruttaminen. Niinikään
on yliopisto-opetus alistettu
kommunismin oppien tehostamisvälineeksi:
kommunistien katsantokannan mukaisesti
„tarpeettomat" tieteet on poistettu ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
