- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
1193-1194

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Venäjä

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

yliopistoihin on liitetty erikoisia
työläisten tiedekuntia, joissa talonpojat ja
työläiset saavat eräänlaista esiopetusta
voidakseen sitten harjoittaa tieteellisiä
opintoja. Sanomalehdistö on nykyisin
vallitsevan valtiollisen suunnan
täydellisen määräysvallan alaisena.
Tärkeimmät sanomalehdet ovat moskovalaiset
Izvestija ja Pravda sekä pietarilaiset
Krasnaja Gazeta ja Leningradskaja
Pravda. — Sotalaitos. Yleinen
asevelvollisuus koskee 19-40 vuoden
ikäisiä miehiä, sodan aikana myös naisia.
Vakinaisessa sotaväessä on palvelusaika
jalka-, ratsu- ja tykkiväessä sekä tekn.
joukoissa 2, ilmailuvoimissa 3 ja
laivastossa 4 vuotta. — Valtiomuoto ja
hallitus.
SSSR:lla on erittäin laajat
oikeudet yksityisiin neuvostovaltioihin nähden:
se määrää näiden ulkopolitiikan,
ulkomaankaupan, sotalaitoksen, yleiset
taloudelliset periaatteet, oikeus- ja
koululaitoksen y. m. Yksityisvaltioilla on
kumminkin (nimellinen) itsenäinen
valtiovalta, vieläpä oikeus erotakin
valtioliitosta. Liiton ylin hallitusvalta on
liittoneuvostokongressilla l.
yleisvenäläisellä neuvostojen kongressilla,
johon kaupunkien neuvostot lähettävät
1 edustajan joka 25,000 asukasta
kohden ja eri hallintoalueiden
neuvosto-kongressit 1 edustajan joka 125,000
asukasta kohden (yht. n. 2,300 edustajaa).
Liittoneuvostokongressi, joka kokoontuu
vain kerran vuodessa (n. 1 viikon
ajaksi), valitsee valtansa käyttäjäksi
toimeenpanevan keskuskomitean
(1926: 581 jäsentä), joka jakautuu
2 osastoon: liittoneuvostoon ja
kansallisuuksien neuvostoon.
Toimeenpaneva keskuskomitea vuorostaan
valitsee 29-jäsenisen hallintoneuvoston,
joka on kaiken vallan (lakiasäätävän,
toimeenpanevan, tuomitsevan ja valvovan)
todellinen käyttäjä. Sen rinnalla ja sen
valvonnan alaisena on toimeenpanevan komitean
valitsema 12-jäseninen kansankomissaarien
neuvosto.
Eri yksityisvaltioissa on
hallinto järjestetty SSSR:n mallin
mukaan: neuvostokongressi valitsee
toimeenpanevan keskuskomitean, tämä
hallintoneuvoston ja kansankomissaarien
neuvoston. Paikallista hallintoa varten on
myös neuvostot, sovjetit, ja niiden
kongressit sekä niiden valitsemat pienet
hallintoneuvostot. Vaali- ja äänioikeus
on vain työtätekevillä luokilla, ei
omistavilla. Todellisuudessa on määräävänä
ainoa laillisesti sallittu puolue,
kommunistinen puolue, johon kuuluu vain
pieni murto-osa maan väestöstä. Sekä
SSSR:n että RSFSR:n pääkaup. on
Moskova, ks. kuvaliitettä.

Historia. Venäläisten esi-isät
poljaanit, drevljaanit, vjatitšit y. m. itäslaav.
heimot asuivat Laatokan ja aroalueen
välillä. Skandinaaviasta Kreikkaan vievä
kauppatie tuli 800-luvulla kulkemaan
heidän asuma-alueittensa kautta, jolloin he
joutuivat kosketuksiin kummankin kanssa,
V:n valtakunnan perustamisesta
800-luvun puolivälissä kertoo Nestor, että
slaav. heimot sisäisiin riitoihinsa
kyllästyneinä olivat kutsuneet itselleen
hallitsijat’ meren takaa. Todennäköisesti
anarkiassa elävien slaavilaisten
keskuudessa skand. viikingit („varjagit )
olivat perustaneet ruhtinaskuntia, joista
tärkeimpiä oli Rurikin ja kahden
hänen veljensä n. 862 Novgorodiin
perustama. Rurikin sukulainen Oleg
valloitti muiden viikinkien Kiovaan
perustaman valtakunnan; Kiovasta tuli sitten
koko valtakunnan pääkaupunki.
Vladimir Pyhä kääntyi 988 kreik.-kat,
kristinuskoon ja teki sen
valtionuskonnoksi. Hänen poikansa Jaroslav
voitti ruots. ja norj. avulla veljensä ja
hallitsi 1034-54 Kiovan suuriruhtinaana.
Hänen johdollaan tehtiin viimeinen
sotaretki Konstantinopolia vastaan.
Jaroslavin kuoltua valtakunta hajosi, ja yhteys
Skandinaaviaan katkesi. Kiovan rinnalle
syntyi muita huomattavia valtioita, kuten
Vladimir, Moskova, Novgorod ja Smolensk.
Hajaantuminen teki mahdottomaksi vastustaa
Aasiasta tulevia mongoleja, jotka valloittivat
Volgan ja Dneprin seudut 1237-40.

Venäjästä tuli osa Kiptšakin l.
Kultaisen ordan kaanikuntaa, jonka
pääpaikka oli Saraj alisen Volgan varrella.
Venäjän ruhtinaat saivat pitää alueensa,
mutta olivat velvolliset auttamaan
kaanin veronkantajia näiden kiskomisissa.
V. 1328 Moskovan hallitsija Iivana
Kalita
sai kaanilta ruhtinaiden
innokkaasti tavoitteleman suuriruhtinaan
arvon, ja kaani antoi hänen
tehtäväkseen kerätä muilta ruhtinailta ja heidän
alamaisiltaan tataarilaisveron. Iivanan
pojanpoika Dimitrij Ivanovitš
(1359-89) voitti mongolit Kulikovon
kentällä Donin varrella 1380, mutta
tataarien hävitettyä Moskovan oli hänen
uudelleen alistuttava. Iivana III
Vasiljevitš
(1462-1505) teki liiton
Kiptšakista eronneen Krimin kaanin
kanssa, kukisti verraten itsenäisenä
pysyneen Novgorodin 1478 ja vapautui
1480 Kultaisen ordan vasalliudesta.


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:38 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0657.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free