Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1201-1202 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Venäjän kieli ja kirallisuus - Venäjänsaari - Venäjän taide - Venäläis-japanilainen sota - Vepsäläiset

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Huomattavia kirjailijoita olivat Kantemir,
klassillisen suunnan teoreetikko
V. K. Tredjakovskij (1703-69),
Sumarokov ja mainehikas Lomonosov.
Katariina II:n aika on myös kirjallisuuden
kukoistuskautta, joskin ransk. makusuuntaa
orjallisesti jäljiteltiin. Keisarinna kirjoitti
itse huvinäytelmiä, D. T. Fonvizin
(1745-92) perusti kansallisen huvinäytelmän
ja Deržavin ylisti oodeissaan
keisarinnaa. 1800-luvun alun pääkirjailijat
ovat Karamzin, Žukovskij, Krylov ja
Gribojedov. Nykyaik. ven. kirjallisuuden
vars. perustajat ovat Puškin, Gogol ja
Lermontov sekä kriitikko Belinskij.
Vuosisadan puolivälin ven. kirjailijat
käsittelivät pääasiassa kipeitä ajankysymyksiä:
Turgenjev, Gontšarov, Saltykov,
Ostrovskij ja runoilija Nekrasov.
Tästä valtavirtauksesta ovat syrjässä
A. K. Tolstoj ja lyyrikko A. Majkov
(1821-97). Omaa luokkaansa ovat
Venäjän suurimmat kirjailijat L. Tolstoj
ja Dostojevskij. Vuosisadan kahden
viimeisen vuosikymmenen kirjailijoista
mainittakoon Korolenko, Garšin,
Tšehov, Andrejev ja Gorjkij.
1900-luvun alun huomattavimmat
kirjailijat olivat Balmont, Brjusov,
A. A. Blok (1880-1921,
vallankumousrunoelma „Kaksitoista"),
Merežkovskij, Artsybašev, A. N. Tolstoj
ja Bunin. Bolševikkikumoliksen
jälkeen esiintyi joukko nykyaikaisten
kirjallisten äärimmäisyyssuuntien
kannattajia, kuten futuristi Majakovskij
ja neuvostovallan suosimia köyhälistörunoilijoita,
kuten D. Bjednyj (s. 1883) ja
S. Jessenin (k. 1926), muita
vallankumousta kuvaavat B. Pilnjak
(s. 1894) ja V. Ivanov (s. 1895). Us.
ven. kirjailijat elävät maanpaossa.

Venäjänsaari, saari Viipurin lahdessa
läh. Viipuria. Tammik. 24 p:nä 1918
500-miehinen valkoinen joukko vetäytyi
V:lle tehtyään epäonnistuneen retken
Viipuriin.

Venäjän taide. Kirkollisessa
rakennustaiteessa, joka on peräisin
1000-luvulta, on bysant. tyyli yhä
vallitseva. Kirkot ovat keskuskirkkoja,
joiden pohjamuotona on kreik. risti ja
joissa on suuri keskuskupoli ja usein
4 pienempää sivukupolia, tav. n. s.
sipulikupoleja. Sisällä on joukoittain
kullattuja pyhimyksenkuvia (n. s.
ikoneja) ja mosaiikkeja y. m. 1100-luvun
kirkkoja on esim. Kiovassa ja
Vladimirissa, myöhempiä m. m. Moskovassa.

Vasnetsov: Pyhimyksiä. Fresko Kiovan Vladimirin basilikassa.

1600- ja 1700-luvuilla maahan kutsutut
ulkomaalaiset arkkitehdit toivat
mukanaan länsimaista vaikutusta, esim.
Talvipalatsi ja Eremitaaši (ks. t., kuva)
Pietarissa. 1800-luvulla renessanssi ja
barokki ovat edelleenkin olleet vallitsevia.
— 1800-luvun puoliväliin saakka myös
maalaustaide on kantanut bysant. leimaa.
Aiheet olivat miltei yksinomaan
uskonnollisia. Merkittäviä taiteilijoita ovat
A. Ivanov (1806-58), V. Perov
(1833-82), Vereštšagin, Vasnetsov, Serov,
Repin, Bakst ja uudemmista Kandinskyy.
m. modernistit. — Kuvanveistäjistä mainittakoon
Antokoljskij, Trubetskoj ja kubisti
Arhipenko (s. 1887). Taide- ja
kotiteollisuus on vanhastaan ollut maineessa.

Venäläis-japanilainen sota ks. Japani,
II osa, p. 59.

Vepsäläiset, itämerensuomalainen
heimo, joka asuu osaksi Äänisjärven
rannalla Syvärin niskasta pohjoiseen,
osaksi Syvärin lisäjoen Ojatin latvoilla,
osittain Aunuksen, osittain melkoisesti
etelämpänä Novgorodin läänissä. Heitä
lienee n. 25,000 henkeä. Pääelinkeinot
ovat maanviljelys, karjanhoito ja
kalastus. Eräiden hist. lähteiden perusteella
on päätelty, että v. olisivat olleet
osallisinä kaupassa, joka etelämaista
Kaakkois-Venäjän kautta bolgaarien
välityksellä kävi Luoteis-Eurooppaan sekä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>