Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Werkko-Vermont
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Werkko, Kaarle Juhana
(1850-1926), raittius- ja kansanvalistusmies,
Helsinkiin 1896 perustamansa
kiertokouluseminaarin johtaja v:een 1918.
Verkkoholvi, verkontapaisesti
haaraantuvaan ruodejakoon perustuva
(goottilainen) ristiholvi.
Verkkokalvo ks. Silmä, p. 164.
Verkkomaha ks. Märehtijät.
Verkkomatala, matalikko Koivistonsalmen
kaakkoissuulla. Sen edustalla punainen
2-mastoinen majakka-alus.
Verkkopallo (engl. lawn.tennis),
pallopeli, jota pelataan ulkosalla n. 24 m
pitkällä ja n. 10 m leveällä tasaisella
suorakulmaisella kentällä tai erityisessä
v.-hallissa. Pienois-v:oa (ping-pong)
lyödään isolla pöydällä tai tavallisen
huoneen lattialla. Keskelle kenttää vedetään
poikittain n. 1 m:n korkuinen verkko.
Pelaajat, joko yksi tai kaksi kummallakin
puolen verkkoa, lyövät verkkomailoilla (engl.
racket) pallon yli verkon, toisella
puolella olevat lyövät sen taas
takaisin. Jos pallo menee yli rajan tai
sattuu verkkoon, niin lyöjä menettää
„pallon". Neljä „palloa" tekee pelin ja
6 peliä erän, 2-3 erää muodostaa ottelun.
— V. sai alkunsa Englannissa.
Verkkosaari, pieni saari Helsingin
Sörnäisten itärannikolla, sillan yhdistämä
mantereeseen; Sörnäs Aktiebolagin (ks. t.)
höyrysaha.
Verkkosiipiset (Neuroptera),
hyönteislahko; suuosat purevat, 4 verkkosuonista
siipeä ja täydellinen muodonvaihdos. Tunnetuimpia
v:iä ovat harsokorento ja muurahaiskorento (ks. n.).
Verkkosilmä ks. Silmä, p. 163.
Verkonkutomiskone. V:n keksi ransk.
J. M. Jacquard 1804. Uudemmissa v:issa
on suuri määrä sukkuloita solmiamisen
aikaansaamiseksi. Skandinaavian maissa
käytetään yleisesti ruots. Karlanderin
keksimää v:ta.
Verla ks. Kymin Osakeyhtiö.
Verlaine [-le’n], Paul (1844-96),
ransk. runoilija. Vietti v:sta 1871
levotonta kulki jaelämää. V:n runoudessa
vaihtelee intohimoinen sensualismi ja
nöyrä uskonnollisuus. V. ennakoi
symbolismia, vapaampien rytmien käyttäjänä
vaikuttanut myöh. runoilijoihin. Teoksia:
„Poèmes saturniens", „Fêtes galantes",
„La bonne chanson", „Romances sans paroles",
„Sagesse", „Amour". [Tallgren (1922).]
Verlet [-ē’], Raoul Charles
(1857-1923), ransk. kuvanveistäjä. Töitä: Sadi
Carnot’n ja Maupassantin muistomerkit.
Werlhoffin tauti, veripilkkutauti,
purppura (ks. t. 2).
Vermandois [vərmãduā’], ent. kreivi.
kunta Pohjois-Ranskassa, Sommen lähteiden
ympärillä. Liitetty Ranskaan 1215.
Vermasvuori, korkeahko vuori
Hauhon pitäjän länsiosassa.
Vermeer [fermē’r], Jan, lisänimenä
van Delft (1632-75), myös van der Meer,
holl. taidemaalari, Hollannin parhaita väritaitureita.
Kuvannut maalauksissaan jokapäiväisen elämän alaan
kuuluvia kohtauksia, esim. „Pitsinnyplääjä", „Tyttö
ja viinilasi", „Kirjettä lukeva nainen", sekä näköaloja
Delftistä.
 |
Vermeer: Keittiössä. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
