Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vertikaali-Vesi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Vertikaali, Adolf Ulrik (1751-1812),
ruots.-amer. taidemaalari. Tyylillisesti hänen
teoksensa kuuluvat rokokoon ja uusklassillisuuden
välille; aiheiltaan ne ovat mytologisia, kuten
„Ariadne", „Tanssiva amoriini" tai historiallisia,
kuten „Marie Antoinette lapsineen", ja muotokuvia.
Verviers [-viē’], kaup. Itä-Belgiassa,
läh. Saksan rajaa. Kutoma- ja värjäysteoll. 42,000 as.
Werving, Jonas (n. 1640-97), ruots.
historiankirjoittaja, Teoksia: „Konung
Sigismunds och Konung Carl den IX:s historier".
Verworn [fervōrn], Max (1863-1921),
saks. fysiologi, prof. Jenassa, Göttingenissä
ja Bonnissa. Mainehikkaimpia solututkijoita.
Pääteos: „Allgemeine Physiologie".
Very well [veri ue’l] (engl.),
varsin hyvin.
Vesainen, Pietari (Juhana
lienee erehdys) (k. 1590), pohjalainen
talonpoikaispäällikkö. Teki 1589 iiläisten
johtajana retken Vienanmeren rannalle
valloittaen Kannanlahden kaupungin,
hyökkäsi 1590 Jäämeren seuduille hävittäen
Petsamon luostarin, mutta kärsi tappion
hyökätessään Kuollansuuta vastaan.
Päähenkilönä S. Ivalon romaanissa „Juho
Vesainen".
Vesalius [-ā’-], Andreas (1514-64),
belg.-synt. anatomi, tieteellisen
anatomian uranuurtajia, Oli professorina
Italian eri yliopistoissa, myöhemmin
Espanjan Filip II:n lääkärinä. V:n pääteos
„De humani corporis fabrica" (1543)
perustui hänen omiin havaintoihinsa ja
kukisti 1,400 vuotta kestäneen uskon
Galenoksen erehtymättömyyteen.
Vesametsätalous, metsän kasvattamis-
ja hoitomuoto, joka edellyttää metsän
uudistuvan kantojen ja juurien vesoittumisesta.
Vastakohta: siemenmetsätalous. V:ta
sovelletaan lehtipuumetsiköissä 1-40-vuotista
kiertoaikaa käyttämällä, osaksi polttopuiden,
osaksi pajuja koriteollisuudessa tarvittavan
raaka-aineen saantia varten.
Vesanka, rautatieasema Jyväskylän-Haapamäen,
rataosalla, Jyväskylän maalaiskunnassa,
12 km Jyväskylästä.
Vesanto, kunta Kuopion läänissä,
Hämeen itärajalla, Vaasan läänin rajalla;
329,5 km2, 4,762 as. (1927).
Wesel [vēzel], kaup. Preussissa,
Reininmaakunnassa, Reinin varrella.
Myöhäisgoottilainen Willibrord-kirkko.
Vapaasatama, teoll. 24,000 as.
Wesenberg, Rakvere (ks. t.).
Wesenberg-Lund, Karl (s. 1867),
tansk. luonnontutkija, suolattoman veden
kasviston ja eläimistön tutkija, Kööpenhaminan
hydrobiologisen laitoksen johtaja.
Weser [vēzer], joki Saksassa,
lähdehaarat Fulda ja Werra. Laskee Bremenin
läpi Pohjanmereen. Pituus Werran
lähteiltä 716 km, Werran ja Fuldan
yhtymäkohdasta 446 km.
Wesergebirge [vēzer-], Weserin
latvapuolta ympäröivien vuorenharjanteiden
yhteisnimitys.
Wesermünde [vēzer-], kaup.
Preussissa, Hannoverin maakunnassa, Weserin
suulla. Saksan suurin merikalastussatama.
Syntynyt Lehen kauppalan ja Geestemünden
kaupungin yhdistämisestä, per. 1924. 75,000 as.
Vesi, vedyn ja hapen kem. yhdistys,
vetyoksidi, H2O, luonnossa laajalle
levinnyt ja vars. elollisen luonnon taloudelle
mitä tärkein aine. V. peittää 3/5 maan
pinnasta, esiintyy sekä nesteenä että
jähmeänä (jää, lumi) ja kaasumaisena
(vesihöyry). Kemiallisesti puhdasta v:tä
saadaan luonnon-v:stä tislaamalla ja
sähköosmoosilla. Se on kirkasta,
hajutonta ja mautonta, paksuissa kerroksissa
(6-8 m) sinertävää. Johtaa huonosti
sähköä ja lämpöä. Jähmettyessään
(jäätyessään) laajenee n. 1/11 alkup.
tilavuudestaan, minkä johdosta kelluu pinnalla;
sulamislämpö n. 80. Höyrystymislämpö
536. V:n tiheys on suurin +4°:ssa
(vrt. Lämpö, piirros). Puhtainta
luonnon-v: ta on n. s. meteori-v., s. o. sadevesi
ja lumesta sulatettu v. Maahan jouduttuaan
v. liuottaa suoloja ja kaasuja. Erotetaan
pohja-v. (ks. t.) ja pinta-v, (joki-,
järvi-v.); viimemainittu sisältää enemmän
elimellisiä epäpuhtauksia, edellinen
on kovempaa 1. kalseampaa, s. o. sisältää
enemmän kalsium- ja magnesiumsuoloja.
Meri-v. sisältää runsaammin suoloja (vrt.
Meri); sen jäätymäpiste
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
