Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Vesialue-Vesijohto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
 |
Amerikkalaisia pikasuodattimia Helsingin vedenpuhdistuslaitoksessa.
|
on tämän johdosta alhaisempi. — V:n
kem. merkitys on erittäin suuri;
verrattomasti suurin osa kem. reaktsioneista
tapahtuu v.-liuoksissa. — Lämpötilan,
ominaispainon ja ominaislämmön yksiköt
perustuvat veden ominaisuuksiin. V:n
puhdistuksesta juoma- ja teollisuustarkoituksiin
ks. Vesijohto.
Vesialue. Maamme v:t voidaan
oikeuden kannalta ryhmittää seuraavasti:
1) julkiset v:t, joilla tarkoitetaan
itsenäisiä v:ita, jotka ovat valtion tai
kunnan omistusoikeuden alaisia ja yleisön
käytettäviksi annettuja; 2) kruunun
käyttämättömät v:t, jotka ovat
semmoisten kruununmaiden osia, joiden
käyttämisestä ei ole annettu erityisiä
määräyksiä; 3) kruunun yksityiset kalavedet
meressä, järvissä, joissa ja virroissa;
4) kuntain v:t l. semmoiset vedet, jotka
ovat kaupunkien tai maalaiskuntain omia
maanomistusoikeuden perusteella tai
muuten ja joita käytetään kuntain hyväksi
ja 5) yksityisten v:t, jotka käsittävät
yhteiset kylänvedet, yksityisten maatilain
vedet ja itsenäiset vesitilat.
Vesialueenjako, jakotoimitus, jonka
kautta yhteinen vesialue jaetaan, ennen
jaettuja vesiosuuksia tasoitetaan tai
vaihdetaan, tai koski jaetaan.
Menettelystä v:ssa on soveltuvilta kohden
voimassa, mitä menettelystä maanjaossa on
säädetty (Asetus jakolaitoksesta 26/10 1916,
12:s luku; Vesioikeuslaki 23/7 1902, 1:3
ja 11-14 sekä 6:1; Laki 23/7 1902, 1-9 §§;
Maakaari 12:3-4; Asetus jakolaitoksen alaan
kuuluvista toimituksista kruununtiloilla
20/10 1916).
Vesiantilooppi (Cobus ellipsiprymnus),
n. 1,5 m pitkä, 1,3 m korkea komea, Etelä- ja
Keski-Afrikassa elävä antilooppi. Sarvet 80 cm
pitkät. Asuu vesien läheisyydessä ja rämeisillä
paikoilla.
Vesiarvo, lämpökapasiteetti (ks. t.).
Vesiasteikko, peegeli, vesiväylän
rantaan asetettu pystysuora mittausasteikko,
vedenkorkeuden vaihtelujen havaitsemista varten.
Vesica (lat.), anat., rakko, esim.
v. urinaria = virtsarakko, v. fellea = sappirakko.
Vesiherne (Utricularia), pieniä,
juurettomia, vanallisia Lentibulariaceæ-heimon
kasveja, joilla on hienoliuskaiset
lehdet ja näissä pienet pyyntirakkulat,
joissa sulattavat niihin ryömineet
pikkuäyriäiset ja hyönteistoukat. Kukat
heleänkeltaiset, kannukselliset.
Vesiiri, visiiri (ks. t.).
Vesijako, järvi Päijänteen länsipuolella
Padasjoen pitäjässä, lähes 9 km pitkä, 108 m
yli merenp. Laskee itäänpäin Päijänteeseen
(Myllyjärven, Miestämänjärven, Arrakosken,
Yläjärven, Kirkko järven ja Padasjoen kautta)
ja lounaaseen Hauhon reittiin (Palsakosken,
Palolammen, Nerosjärven y. m. kautta).
vrt. Bifurkatsioni.
Vesijohto, veden tarpeen tyydyttämiseksi
rakennettu putkijohtojärjestelmä. Vesi otetaan
järvistä, joista y. m. maanpinnalla olevista vesistä
(pintavesilaitos) tai kootaan sitä lähteistä
ja kaivoista (pohjavesilaitos). Pintavesi yleensä
puhdistetaan. Vesi lasketaan suodattimiin kulkemaan
paksun hiekka- ja sorakerroksen läpi, annetaan
seljetä kirkastamisaltaissa, puhdistetaan
kemiallisesti tai käyttämällä otsonia tai
ultraviolettisäteitä. Vesi pumputaan sitten
paine- l. tasoitus-säiliöön, joka
rakennetaan niin korkealle, että vesi nousee
korkeimpaan kulutuspaikkaan. Säiliöstä vesi painuu
vesijohtoverkostoon, johon sovitetaan
n. 75 m:n välimatkoille vedenottopaikkoja
(paloposteja l. hydrantteja), lisäksi
ilman poislaskuventtiilejä. Pääjohdosta
erkanevat talojohdot, joissa on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0679.html
