- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
1227-1228

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vesijäljennös-Vesikauhu

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


vesimittari, vesihanat y. m. laitteet. — V:ja
käytettiin jo vanhalla ajalla (esim.
roomalaisten akveduktit, jotka olivat
maanalaisia putkia tai pylväiden ja holvien
varaan muurattuja katettuja kouruja), ks.
myös kuvaa art:ssa Vantaanjoki.

Vesijäljennös, jäljennösmenetelmä,
jossa kopiomusteella tai aniliiniväriä
sisältävällä painomusteella (kirjoituskoneella)
kirjoitetusta tekstistä otetaan yksi tai
muutama jäljennös painamalla alkuperäinen
teksti kostutettua paperia vastaan
jäljennöspuristimessa tai erikoiskoneessa.

Vesijärven kanava, Vääksyn
kanava,
Vesijärven ja Päijänteen
välissä. Kanava on 1,306 m pitkä, pohjan
leveys 8,9 m, rak. 1868-71, uusittu 1908-11.
V:n ja Päijänteen korkeusero on n. 3 m.

Vesijärvi. 1. Järvi Päijänteen
eteläpuolella, Salpausselkien välissä; 23,5 km
pitkä, 11 km leveä, 81 m yli merenp.
V:n eteläpuolella kohoaa korkea
Tiirismaa (ks. t.). V. laskee Vääksynjokea
myöten Päijänteen eteläpäähän. — 2. N.
18 km pitkä, 4 km leveä järvi Kangasalan
pitäjässä Längelmäveden länsipuolella.
Laskee Längelmäveteen. — 3. Lahden
satama ja lastauspaikka V:n rannalla,
Päijänteen tärkein liikennekeskus. —
4. Rautatieasema, Lahden-Vesijärven
satamaradan pääteasema.

Vesijättö l. vesijättömaa,
vesistöä perkaamalla tai muutoin syntyneen
veden laskeutumisen, maan kohoamisen
tai veden uoman siirtymisen kautta
pysyväisesti kuivaksi jäänyt aikaisemmin
veden alaisena ollut maa-alue. Järven ja
virran laskemista m. m. v:n saamiseksi
koskevat lainsäännökset ovat 23/7 1902
annetun vesioikeuslain 4 luvussa. V:n
jaosta säädetään asetuksessa
jakolaitoksesta 26/10 1926, 13 luku.

Vesijättöjen muodostaminen itsenäisiksi
tiloiksi.
Jos asianomaisella luvalla
toimitetun vesistön laskemisen johdosta
syntynyt vesijättö on jaettu tai yksityisen
ositustoimen kautta joutunut jonkun henkilön
omaksi sitä maatilaan liittämättä tai on
luovutuksen kautta laillisetta osituksetta
erotettu tilasta, niin saa sellaisen
erillisen vesijätön, huolimatta sen
suuruudesta, muodostaa itsenäiseksi
tilaksi (Asetus 17/10 1911).

Vesikaasu, generaattorikaasu,
valaistus-, kuumennus- ja voimakaasunakin
käytetty kaasu, jota valmistetaan
siten, että hehkuvien hiilien läpi
johdetaan vesihöyryä, jolloin vesi hajaantuu
kovassa kuumuudessa vedyksi ja hapeksi
ja happi vuorostaan yhtyy hiileen
hiilimonoksidiksi. Sekä vety että
hiilimonoksidi ovat palavia kaasuja.
V.-generaattorissa l. kaasunsynnyttäjässä
puhalletaan ensin hiilet hehkuun ja sitten
lasketaan vesihöyry ja tällöin syntynyt
v. otetaan talteen. Tav. puhalletaan ilma
ja höyry yhtaikaa, jolloin saadaan
sekakaasua, joka on heikompaa kuin
puhdas v., koska se sisältää ilman mukana
tullutta typpeä.

Vesikapasiteetti, se määrä vettä, mikä
pysyy painoyksikössä maata; ilmaistaan
yleensä prosenteissa. Täysi l. suurin v.
on se vesimäärä, mikä maahan sisältyy, kun
huokoset ovat veden täyttämät. Esiintyy
luonnossa pohjaveden läheisyydessä. Pienin v.
on se vesiprosentti, minkä maan huokoisuus kykenee
pidättämään veden päästessä vapaasti vuotamaan
pois; tämä on sitä pienempi, mitä korkeammalla
yli pohjaveden pinnan maanäyte sijaitsee; tav.
se määrätään sen vesimäärän mukaan, joka on
90-100 cm pohjaveden pinnan yläpuolella.

Vesikauhu, raivotauti, rabies
(lyssa), tarttuva vaarallinen tauti,
yleinen koirissa, mutta näiden pureminen,
raapiminen tai sylkeminen voi tartuttaa
sen muihin eläimiin, myös ihmiseen.
Taudin itämisaika on koiralla 5-8
viikkoa, ihmisellä tav. 2-3 kk., toisinaan
paljoa lyhyempi, toisinaan paljoa
pitempikin. Taudin kulussa koiralla on 3
astetta: 1) 2-4 p. kestävä alku- l.
alakuloisuusaste, jolloin koira on
alakuloinen, äreä, syrjään vetäytyvä, pureksii
puuta, kiviä y. m. s., 2) 2-3 p. kestävä
raivoisuusaste, jolloin eläin juoksentelee
pitkiäkin matkoja, on hyvin
puremahaluinen, haukkuu käheällä ulvovalla
äänellä, 3) lamautumisaste, jolloin sen
takaruumis käy hoippuvaksi, käynti
epävarmaksi, lopulta etujalat ja alaleuka
halvautuvat, suusta valuu verensekaista
kuolaa. Ihmisellä ovat v:n oireet:
ärtyisyys, raivokohtaukset, kova jano ja
juodessa sattuvat nielun- ja hengityslihasten
kouristukset, halvaukset jäsenissä,
tuskallinen kuolinkamppailu. — Jo
puhjennutta v:ua ei voida parantaa, mutta
jos vesikauhuisen koiran pureman uhriksi
joutunut henkilö ajoissa toimitetaan
pasteurlaitokseen asianmukaista,
seerumhoitoa saamaan, on hän useimmiten
pelastettavissa. Tauti leviää hermostoa pitkin,
ja mitä lähempänä keskushermostoa
tartuntakohta on, sitä vaarallisempi uhrille.
Nyk. hoitomenetelmä rakentuu Pasteurin
(ks. t.) keksinnön pohjalle.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0680.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free