Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1229-1230 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vesikello-Vesiliskot

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Vesikello (kreik. klepshydra), vanha
ajanmittauskoje, jo assyrialaisten käyttämä.
V:n muodostaa joko vedellä täytetty
listiä, jonka aukosta virranneen veden
määrä mittaa virtausajan, tai veden
pinnalla kelluva astia, jonka pohjassa reikä.
Astian uppoaminen ilmoittaa määräajan kuluneen.

Vesikirput (Cladocera), pieniä
kidusjalkaisia äyriäisiä, joilla ohut
simpukanmuotoinen kuori, ruumis sivuilta
litistynyt ja päässä iso liikkuva silmä.
Toinen tuntosarvipari liikuntoelimiksi
muodostunut. Lisääntyvät kesällä
partenogeneettisesti, vasta syksymmällä
ilmestyy naaraita paljon pienempiä
koiraksia. Hedelmöitetyt munat ovat
paksukuorisia lepo- l. talvimunia, jotka
kehittyvät edelleen vasta seuraavana keväänä.
Meillä yleisimpiä ovat 1-2 mm pitkät
lätäköissä elävät Daphnia-lajit.
V. ovat suolattomien ja vähäsuolaisten
vesien planktonin tärkeänä ainesosana ja
siis m. m. kalojen yleistä ruokaa.

Vesikirppu (Daphnia longispina). A silmä, B sydän, C munasäiliö, D kidusjalkoaja.

Vesikko l. tuhkuri (Vison lutreola),
näädän heimoon kuuluva petoeläin;
ruumiin pituus 30-35 cm, hännän 12-15 cm,
turkki punaruskea, varpaiden tyvessä
karvainen räpylä. Elää jokien ja järvien
rannoilla, ui ja sukeltaa hyvin. Syö
kaloja, sammakoita, rapuja. Maamme
etelä- ja keskiosissa.

Vesikko.

Vesiklosetti, käymälä, joka on
varustettu vesihuuhtelulaitteella.
Huuhtelusäiliössä on koho, joka laskee veden
vesijohdosta säiliöön määräkorkeuteen, sekä
vivulla avattava lapon tavoin toimiva
vedenlaskulaite. Säiliöstä syöksyvä vesi
johdetaan klosettiastiaan pitkin sen
sivuja tai pohjaa. Astiasta johtaa putki
vesilukon kautta viemärijohtoon ja tästä
hajoituskaivoon. Toinen putki, ilmaputki,
johtaa katolle.

Vesikoe, jumalantuomio (ks. t.),
jossa syytetyn oli kiehuvasta kattilasta
nostettava sormus t. m. s. saamatta
palorakkuloita, tai hänet heitettiin sidottuna
veteen; jos hän upposi, oli hän syytön,
jos pysyi pinnalla syyllinen, koska
puhdas vesi ei hänestä huolinut.

Vesikuhlut, veripatti, hevosten
raajojen jännetuppien ja nivelpussien
laajentumia; aiheutuvat nivelvoiteen
liiallisesta muodostumisesta. Aiheena v:n
muodostumiseen on useimmin liikarasituksesta
johtunut jännetuppien ja nivelpussien
sisäseinämän tulehdus.

Vesilahti, kunta Hämeen läänissä,
Kaakkois-Satakunnassa, Turun ja Porin
läänin rajalla; 371,6 km², 6,894 as. (1927).
Laukon (ks. t.) kartano. Punaiset polttivat
V:lla 1918 80 taloa ja 2 koulua,

Vesilaitos, koskeen perustettu laitos,
jossa vettä käytetään liikevoimana. V:n
perustamisoikeus kuuluu kosken omistajalle,
mutta sen rakentamiseen on yleensä hankittava
maaherralta lupa (Vesioikeuslaki ja asetus 23/7 1902).

Vesilasi, veteen liukeneva
alkalisilikaatti. Kaupassa on natriumsilikaatin
vesiliuosta v:n nimellä. Käytetään puun,
paperin ja kankaiden sivelemiseen
näiden syttymisen vaikeuttamiseksi, kittinä
kalkin, magneesian y. m. seoksena,
maalaukseen, saippuajauheisiin, munien
säilyttämiseen y. m.

Vesileima, paperileima, leima
tai kirjoitus (tehtaanmerkki) paperissa,
aikaansaatu siten, että paperi on leiman
kohdalta ohuempi.

Vesileipävankeus oli vapausrangaistus,
jonka aikana vangille annettiin ravinnoksi
vain vettä ja leipää. Nyk. rikoslain mukaan
ei v. enää ole varsinaisena rangaistuksena.
Elinkautisen kuritushuonevangin rangaistusta,
jos hän on rangaistuslaitoksessa tehnyt törkeän
rikoksen tai muun rikoksen raskauttavain
asianhaarain vallitessa, voidaan koventaa m. m.
siten että hänet määrätään olemaan vedellä
ja leivällä korkeintaan 20 vuorokautta
(Rikoslaki 2:13).

Vesilentokone, vesikone, ks. Lentokone.

Vesiliskot (Triton), pyrstösammakoita,
joilla pitkä ja hoikka ruumis sekä pitkä
uimapyrstö. Suomessa 2 lajia: tavallinen
vesilisko (Triton vulgaris) ja harvinainen
rupilisko (T. cristatus). Ed. on 7-9 cm
pitkä, selkäpuoli mustanruskea, vatsapuoli vaalea,
kauttaaltaan mustatäpläinen. Keväällä on
varsinkin koiraksen vatsapuoli korean
kellanpunainen, ja selässä sillä on korkea
hammaslaitainen selkähar ja. Rupilisko on
isompi (13-15 cm), sen iho on nystermäinen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>