Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1231-1232 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vesilukko-Vesioinas

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Tavallinen vesilisko.

Oleskelevat keväällä lammikoissa, ja
ojissa, nousevat myöhemmin maalle.
Talven ne viettävät kivien ja kantojen alla
tai vedessä jään alla. Syövät hyönteisiä,
sammakonmätiä y. m. s.

Vesilukko. 1. Vesiastia, johon
päättyy putki siten, että sen pää ulottuu
veden pinnan alle; putkeen syntynyt
sallittua suurempi paine pääsee poistumaan
helposti (varolukko). — 2. Putken
mutka ja siinä oleva vesi, joka estää
hajun pääsemästä esim. rakennuksissa
likaviemäristä vesikulppoon (hajulukko).

Vesiluteet, vedessä elävien nivelkärsäisten
(vesimalluaisten, vesimittarien, vesiskorpionin,
ks. n.) yhteisnimitys.

Vesiluteita. 1 kaksi uivaa vesimalluaista, 2 vesiskorpioni kalan kimpussa, 3 vesimittareita.

Vesimalluaiset, vedessä eläviä
nivelkärsäisiä hyönteisiä. — Isot
malluaiset (Notonectidæ), n. 1 cm:n
pituisia, ruumis veneenmuotoinen; uivat
selällään pitkät takakoivet airoina.
Hengitysilma, jota ottaakseen ne kohottavat
takaruumiinsa kärjen vedenpinnan yläpuolelle,
verhoaa niiden ruumiin hopeanhohtoisena
kerroksena. Nopeita petohyönteisiä. Kuva ks.
Vesiluteet. — Pikkumalluaiset
(Corixidæ) ovat litteäruumiisia,
uivat vatsallaan.

Vesimeloni, arbuusi (Citrullus
vulgaris), kurkkukasvi, jolla on pyöreät,
ihmisen päätä suuremmat, vihreät
sileäpintaiset hedelmät. Näiden malto
punainen ja mehevä, siemenet mustat.
Kaavaa luonnonvaraisena Etelä-Afrikassa;
viljellään runsaasti kaikissa maissa,
joissa on kuiva ja kuuma ilmasto.

Vesimies (Aquarius), eläinradan 11:s
merkki [Aquarius], johon Aurinko joutuu 21 p.
tammik.; myös tähtikuvio etel. taivaalla.

Vesimittari, hydrometri (ks. t.).

Vesimittarit (Hydrometridæ),
nivelkärsäisten lahkoon kuuluvia hyönteisiä.
Liikkuvat nopeasti pitkin veden pintaa
liukuen sitä pitkin toisella ja
kolmannella raajaparillaan. Eturaajat lyhyitä
tarttumajalkoja. Syövät kuolleita tai
puolikuolleita veden pinnalla ajelehtivia
eläimiä, jotka ne imevät tyhjiin pitkällä
imukärsällään. Meillä elää varsinaisia v:ta
(Hydrometra) (kuva ks. Vesiluteet)
ja vesiräätäleitä (Gerris).

Vesioikeus käsittää kaikki ne
oikeussäännöt, jotka järjestävät siitä syntyviä
olosuhteita, että vesistöjä ja vettä
käytetään inhimillisessä taloudessa. Nämä
oikeussäännöt ovat osaksi julkisoikeudellisia,
osaksi yksityisoikeudellisia. V.
jaetaan oikeustieteessä defensiiviseen
l. suojaavaan ja lukratiiviseen l.
hyötyisään v:een. Edellinen sisältää
oikeussäännöt suojelutoimenpiteitä varten
veden tuottamalta vahingolta. Tällaisia
toimenpiteitä ovat ojitus, vesistön
palauttaminen entiselleen, virranperkaus,
järven tai virran laskeminen sekä pengertäminen.
Hyötyisä v. taas sisältää niitä toimenpiteitä
koskevat oikeussäännöt, jotka tarkoittavat
veden saattamista hyödylliseksi välineeksi
taloudessa. Tähän kuuluvat veden
käyttäminen voimanlähteenä, kalastukseen,
kulkuväylänä, lauttaukseen ja uittoon,
viljelysmaan kastelemiseen j. n. e.
(Vesioikeuslaki 23/7 1902, osaksi muutettu
28/10 1915 ja 19/5 1925; Asetus 23/7 1902,
osaksi muutettu 15/5 1906).

Vesioinas, vesipuskuri, oinas,
pumpuntapainen koje, jonka vaikutus
perustuu virtaavan veden liike-energiaan;
vaikuttaa sysäyksittäin. Säiliöstä (esim.
järvestä (W) putkea (T) myöten
tuleva vesi sulkee paineellaan venttiilin
(V₁), jolloin veden juoksu
äkkiä lakkaa. Tästä aiheutuva paineen nousu aukaisee

Vesioinas.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>