Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vigny-Vihreä sinoperi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Vigny [vinjī’], Alfred de
(1797-1863), ransk. romanttinen runoilija,
kreivi. Julk. pessimistisiä, stoalaisen
resignatsionin värittämiä ajatusrunoelmia,
hist. romaanin „Cinq-Mars" (suomen.), näytelmän
„Chatterton", novellikokoelman „Servitude et
grandeur militaires", runokokoelman „Les destinées"
(1864). [Koskenniemi, „Kirjoja ja kirjailijoita"
III (1922).]
Vigo [-ī-], linnoitettu satamakaup.
Luoteis-Espanjassa, Atlantin rannalla.
Kalastusta; merikylpylä. 54,000 as.
Vigognelanka [vigo’nj-] (ransk.),
vikunjan villoista kehrätty lanka; tav.
puuvillan ja villan seoksesta kehrättyä
karstalankaa, joissa vähänlaisesti villaa.
Vigor (lat.), elinvoima, täysi tarmo. —
Vigoröösi, elinvoimainen, täysitarmoinen.
Wigwam [ui’guäm], intiaanimaja.
Vihantalannoitus, kasvavan laihon
maahan sekoittaminen. V:ksi käytetään
etupäässä hernekasveja, kuten lupiinia,
hernettä, apilaa, virnaa y. m., jotka
lisäävät maan typenpitoisuutta. vrt.
Bakteroidit, Juurinystyrät.
Vihantarehu, vihantana niitetty ja
tuoreena syötetty rehu. V:na käytetään
meillä reheväkasvuista nurmiheinää, kauraa
joko yksin tai peluskilla, rehuherneellä
tahi virnalla sekoitettuna, apilaa varsinkin
odelmana, juhannusruista kauralla ja herneellä
sekoitettuna sekä juurikasvien naatteja.
Muissa maissa v:na käytetään hatikkaa,
valkosinappia, lupiinia y. m.
Vihanti. 1. Kunta Oulun läänissä,
Keski-Pohjanmaalla; 511,3 km2, 3,638 as.
(1927). — 2. Rautatleasema Ylivieskan-Oulun
rataosalla, V:n kunnassa, 69 km Oulusta.
Viherhiukkaset, lehtivihreähiukkaset.
ks, Lehtivihreä ja Värihiukkaset.
Viheriä niemi, Kap Verde. ks. Kap.
Viherkaihi, mustakaihi,
glaukooma (ks. t.).
Viherlevät, vihreät levät
(Chlorophyceæ), monimuotoinen leväryhmä:
yksitellen uiskentelevia 1-soluisia tai
1-soluisten yksilöjen muodostamia
runkokuntia, tai monisoluisla solurihmoja ja
-levyjä tai isoja 1-soluisia putkimaisia
muotoja. Värihiukkasissa lehtivihreää.
Suvuton lisääntyminen parveiluitiöistä.
Suvullinen lisääntyminen vaihtelee
kahden samanlaisen sukusolun yhtymisestä
(l. yhtäläiissiitoksesta) alkaen ilmeiseen
munasiitokseen, s. o. munasolun ja
siittiön yhtymiseen. Suolattomien vesien
levien enemmistö on v:iä? myös meressä
niitä on; eräät lajit kasvavat
tunturi- ja alppiseutujen lumella („punainen
lumi"), toisia on kivillä, puilla,
jäkälissä (gonidioina) j. n. e.
Vihkiminen ks. Avioliitto.
Vihkipiispa, room.-kat. piispa, jolla
vaikka onkin piispaksi vihitty, ei ole
vars. hiippakuntaa, vaan joka on
nimellisesti piispana sellaisessa ent.
hiippakunnassa, joka on epäuskoisten hallussa.
Vihkivesi, kat. kirkoissa erikoisissa
astioissa oleva vihitty vesi, jolla
kirkkoon tulijat ja sieltä lähtijät
pirskoittavat itseään.
Vihne, us. heinäkasvien ulkohelpeiden
kärjessä tai selässä oleva sukanen.
Viholainen ks. Nokkonen. —
Viholaisrokko, nokkoskuume (ks. t.).
Vihovuonne, 1-sulkuinen kanava
samannimisen kosken sivulla
Heinäveden-Savonlinnan laivaväylällä, 25 km
Kerman kanavan alapuolella; rak. 1903-06.
Sulun pituus 36 m, leveys 7,5 m,
kanavan pituus 200 m.
Vihreä internatsionaali, perusteilla
olevan talonpoikaispuolueiden kansainvälisen
järjestön nimitys. Suomen maalaisliitto
päätti 1928 periaatteessa liittyä sen jäseneksi.
Vihreäkerttu (Phylloscopus sibilatrix),
kerttujen heimoon kuuluva 13-14 cm
pitkä varpuslintu; selkäpuoli
vihreänharmaa, vatsapuoli vaaleampi. Joks.
yleinen Etelä-Suomessa, pohjoisempana
harvinaisempi. Asustaa tavallisimmin
koivikoissa. Laulu päättyy omituiseen
sirinään. Pesä maassa, uuninmuotoinen.
Munia 6-7, valkoiset, punaruskea- ja
harmaatäpläiset.
Vihreäpeipponen (Liuota chloris),
15-17 cm pitkä peipposlintu. Koiras
selkäpuolelta harmaan-vihreä, yläperä
kellanvihreä, vatsapuoli vihreän-keltainen.
Naaras harmahtavampi. Yleinen maamme
eteläosissa, pohjoisessa harvalukuisempi.
Useimmat muuttavat talveksi, mutta monet
jäävät tänne pakkastalviksikin. Asustaa
lehdoissa ja puistoissa. Syö siemeniä,
marjoja ja silmuja. Pesä katajassa tai matalalla
kuusessa. Munia 4-6, vaaleansiniset, paksu
pää tummatäpläinen.
 |
Vihreäpeipponen. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
