Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vihreävarpunen-Viikunapistiainen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Vihreävarpunen (Chrysomitris
spinus), 12-13 cm pitkä peipposlintu;
koiras tummanvihreä, pään sivut, kaula,
rinta ja 2 juovaa suvissa kellanvihreät,
päälaki, kurkku, pyrstö- ja siipisulat
mustat, vatsapuoli harmaanvalkoinen;
naaras harmaanvihreä, tummatäpläinen.
Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa,
harvinainen Pohjois-Suomessa. Jää leutoina
talvina maamme eteläosiin. Asuu
havumetsissä, syksyisin myös puutarhoissa.
Syö siemeniä. Pesä tavallisesti kuusessa.
Munia 4-6, sinivihreät, ruskeapilkkuiset.
Vihta-Paavo, Paavo Korhonen (ks. t.).
Vihti, kunta Uudenmaan läänissä, Länsi-Uudellamaalla,
Lohjanjärvestä koilliseen; 518,5 km2,
9,168 as. (1927). Kourlan, Olkkalan ja Hiiskulan
kartanot. Vuorelan, Seimelän ja Vanjoen kasvatuslaitokset.
Wihtol [vīt-], Josef (s. 1863),
latv. säveltäjä. Toimi teorianopettajana
Pietarin konservatoriossa. Perusti Riian
konservatorion 1919. Säveltänyt sinfonian,
sinfonisen runoelman ,,Ligon juhlat" ja
julk. kansanlaulusovitelmia.
Vihtoriini, koko- tai puolivillainen
alpakkakangaslaatu, jota ennen käytettiin
naisten juhlapukuihin, nyk. vähin
miesten helletakkeihin ja ,,overalleihin".
Vihtrilli, vitrioli, eräiden
sulfaattien nimitys. Sininen v. =
kuparisulfaatti, vihreä v. = ferrosulfaatti,
valkoinen v. = sinkkisulfaatti.
Vihtrilliöljy, rikkihappo.
Vihurirokko, punainen koira (ks. t.).
Vihvilä (Juncus), Juncaceæ-heimoon
kuuluvia yksisirkkaisia, heinämaisia kasveja,
joilla on liereät lehdet ja viuhkamaiset
kukinnot. Kosteilla kasvupaikoilla.
Viiala, rautatieasema Toijalan-Tampereen
rataosalla, Akaan kunnassa, 7 km Toijalasta.
Akaan höyrysaha, V:n lasitehdas, viilatehdas.
Viik, Wijk (ks. t.).
Wiik, Fredrik Johan (1839-1909),
suom. mineralogi ja geologi, prof. Helsingissä
1877-98; lukeutui A. G. Wernerin koulukuntaan. —
Viik, Karl Harald (s. 1883),
sos.-dem. sanomalehtimies, fil.maist. Suomen
Työväen Arkiston hoitaja v:sta 1910, sos.-dem.
puolueen sihteeri v:sta 1926. Us. Eduskunnassa. —
Wiik, Maria (1853-1928), suom.
taidemaalaajatar. Maalannut laatu- ja muotokuvia.
Viikate, heinän ja viljan
niittämisväline. V:ssa on kaareva terä, joka
on kiinnitetty joko lyhyeen varteen, n. s.
lyhyt-, väärä-, koukku- l. käyrävartinen
v., joka on kaksi- tai yksipolvinen
ja jolla lyödään vuoroon oikealle ja
vasemmalle, tai pitkään varteen, pitkävartinen
v., jolla lyödään oikealta vasemmalle.
Wiikiitti, pegmatiitin kivennäinen,
jota on Nuolaanniemellä Impilahdella.
W. on tantaalin-, niobiumin-, ceriumin-,
yttriumin-, skandiumin- ja uraaninpitoinen
titanosilikaatti; sisältää radiumia,
todennäköisesti siinä määrin, että sen
valmistaminen w:stä tulisi kannattavaksi.
Viikingit (ruots. viking), n. s.
viikinkiretkistään kuuluisat pohjoismaiset
kauppamiehet ja merirosvot. V:ksi on
Suomessa myös nimitetty ruotsinmielisiä.
vrt. Normannit.
Viikin latokartano, Helsingin
Vanhankaupunginlahden rannalla oleva
valtion omistama virkatalo, josta osa on
valtion ja Helsingin kaupungin välisessä
tilustenvaihdon järjestelyssä luovutettu
kaupungille.
Viikinkiretket, viikinkien etupäässä
n. 800-1060 („viikinkiaikana") tekemät
kauppa- ja sotaretket. Nopeakulkuisilla
laivoillaan viikingit lähtivät keväällä
merille muiden maiden rannikoilta
elatustansa hakemaan ja palasivat syksyn
tullen kotia saaliineen, jolleivät jääneet
matkalleen vuosikausiksi tai asettuneet
pysyväisesti niihin maihin, joita ryöstivät
tai pakkoverottivat. Ensimmäiset v.
tapahtuivat ainakin jo 500-luvulla, mutta
vasta v:sta 793 alkaen viikingit
rupeavat säännöllisesti ahdistamaan Euroopan
läntisiä maita. Retket itäänpäin
Itämerellä olivat yleisiä ainakin jo
700-luvun alussa. Nimi, jolla pohjoismaisia
viikinkejä Länsimaissa tavallisesti
mainittiin, oli normannit (ks. t.). Venäjällä
ja idässä he taas kulkivat varjagien
(ks. t.) nimellä. Tanskalaiset tekivät
retkiä pääasiassa Englantiin. Alankomaihin
ja Ranskaan, norjalaiset Skotlantiin ja
Irlantiin ja ruotsalaiset itäänpäin.
Retkien välityksellä Pohjoismaat tulivat
lähempään yhteyteen muun Euroopan
kanssa ja vastaanottivat tärkeitä
sivistysvaikutuksia, m. m. kristinuskon.
Viikinsaari, Pyhäjärven saari
Tampereen lähellä, kaupunkilaisten
huvittelupaikka.
Viikkojuhla (hepr. hag hašabuoth),
muinaisisraelilainen elonkorjuu juhla,
jota sanotaan myös leikkuujuhlaksi.
Viiksinselkä, n. 10 km pitkä järvi
Ilomantsin pitäjässä, Koitajoen vesistössä.
Viikunapistiainen ks. Viikunapuu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
