- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
1275-1276

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Viipurin hiippakunta-Viipurin maalaiskunta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Viipurin hiippakunta. Siilien
kuuluvat tuomiorovastikunta, Haminan,
Lappeenrannan, Mikkelin, Juvan,
Savonlinnan, Jääsken, Äyräpään, Käkisalmen,
Kurkijoen, Sortavalan, Kiteen, Joensuun
ja Nurmeksen rovastikunnat. — Vv.
1554-1721 Viipuri oli Suomen toisen
piispanistuimen paikkana. V. 1925 piispanistuin
muutettiin Savonlinnasta Viipuriin.

Viipurin hovioikeus, per. 1839. Sen
alueeseen kuuluvat Viipurin ja Mikkelin
läänit sekä Kuopion läänistä Pielisjärven,
Ilomantsin, Kiteen, Liperin, Kuopion ja
Leppävirran tuomiokunnat.

Viipurin-Koiviston-Terijoen rata ks.
Koivisto.

Viipurin kujanjuoksu ks. Suomi, p. 490.

Viipurinlahti, Suomenlahden itäosasta
koilliseen pistävä 25 km pitkä lahti,
jonka pohjoisimpaan perukkaan,
Suomenvedenpohjaan, Saimaan kanava päättyy.
V:n itärannalla on Viipurin kaup. ja
suupuolessa Uuraan ulkosatama.

Viipurin Lauluveikot, vanhin
Suomen maaseutukaupunkien mieskuoroista,
per. 1897 nimellä Viborgs Sångar-bröder,
nyk. nimi v:sta 1919. Johtaja v:een 1922
arkkitehti Allan Schulman sekä v:een 1927
kapellimestari Lauri Näre. Esiintynyt
myös ulkomailla.

Viipurin linna, alk. Tyrgils
Knuutin-pojan 1293 perustama, sijaitsee pienellä
kalliosaarella ahtaassa salmessa, joka
yhdistää Suomenvedenpohjan Viipurin-lahteen. —
Linnassa erotamme päälinnan, s. o. nelikulmaisen
yhtenäisen rakennusryhmän saaren itäosassa, sen
korkeimmalla kalliolla, sekä esilinnan, jonka
muodostavat rantoja seuraavat ja
päälinnaa ympäröivät varustukset ja
rakennukset. Päälinnan sydämenä on vankka,
alaosaltaan nelikulmainen, yläosaltaan
kahdeksankulmainen torni, johon
itäpuolelta muut rakennukset pitkulaista
nelikulmaista sisäpihaa ympäröiden yhtyvät.
Tornista on ainoastaan sen harmaakivinen
alaosa linnan alkuajoilta. Vv. 1561-64
purettiin näet tornin yläosa toisen
kerroksen tasalle ja. rakennettiin uudestaan
pääasiassa tiilestä kahdeksansivuiseksi.
Sisäpihaa ympäröi aluksi vain
yksinkertainen vankka kehämuuri, jonka
suojaan nykyiset siipirakennukset aikojen
kuluessa on rakennettu. Myöskin
linnasaaren ympärille oli alusta pitäen
rakennettu suojavalli tai muuri, jonka turviin
kaupunki muodostui, kunnes sen
tilanahtauden vuoksi oli siirryttävä nyk.
paikallensa. Linnan myöhempiä
rakennusaikoja keskiajalla olivat varsinkin
1440-luku, jolloin Kaarle Knuutinpoika siinä
asui, ja 1400-luvun loppupuoli, jolloin m. m.
Eerik Akselinpoika Tott sitä varusteli.
1500-luvulla oli linna perinpohjaisten
uudistusten alaisena. Päälinnan tornia
ja luultavasti myös siipirakennuksia
korotettiin ja uusia lisärakennuksia tehtiin
ainakin eteläisen siipirakennuksen
ulkolaitaan. Kaupungin puolella saarta oli
tämän varustuksen jatkona 6 1/2 m:n
korkuinen harmaakivimuuri. Manttelin
ulkopuolelle rakennettiin ulkovarustuksia,
m. m. rantaulkonemalle pohjoispuolella
kahdeksantahkoinen linnake (1561).
1560-luvulla rakennettiin holvattu
tunnelikäytävä, joka vei virran alitse linnasta
kaupunkiin. Päälinnan huoneita uusittiin, ja
esilinnassa korvattiin puurakennukset
kivestä tehdyillä, jotka luultavasti
silloin tulivat muodostamaan sen
yhtenäisen, linnan ulkomantteliin liittyvän
rakennussarjan, jonka vieläkin näemme
linnan länsiosassa. Vv. 1606-08
rakennettiin vieläkin jäljellä oleva
porttirakennus päällikön asunnoksi. Sataluvun
lopulla rakennettiin ulkovallien kulmiin
bastionit. — V. 1710 linna joutui
venäläisten valtaan. Esilinnan rakennusten
julkisivut ja sisustus lienevät pääasiassa
heidän työtään, ja päälinnassa uusittiin
ainakin pohjoinen siipirakennus. Linna
vähitellen rappeutui, mutta uusittiin nyk.
muotoonsa 1891-94. Nykyisin se on
puolustuslaitoksen hallussa. ks. kuvaliitettä
Viipuri.

Viipurin linnalääni muodostui
Tyrgils Knuutinpojan perustettua Viipurin
linnan, ja käsitti se koko Ruotsin
Itä-Suomen. Karjalan lisäksi siihen kuului
Savo v:een 1534 ja Itä-Uusimaa eli
n. s. Porvoon lääni vielä uudenajian
alussa. V. l. oli olemassa Kustaa II
Aadolfin toimeenpanemaan lääninhallinnon
uudistukseen saakka.

Viipurin lääni käsittää Karjalan
kannaksen, Raja- ja Etelä-Karjalan, osia
Savosta ja pienen osan Hämettä (Valkeala),
Uudenmaan itäosan sekä Suomenlahden itäosan
ulkosaaret. Pääkaup. Viipuri. Lääni
jakautuu Rannan, Kymin, Lappeen, Jääsken,
Äyräpään, Käkisalmen, Kurkijoen, Sortavalan
ja Salmin kihlakuntiin; 31,265 km2
(ilman vesiä), 598,536 as. (1927).

Viipurin Läänin Maanviljelysseura, per. 1847.

Viipurin maalaiskunta, kunta
Viipurin läänissä, Etelä-Karjalassa,
Viipurin ympärillä; 637,7 km2, 31,292 as.
(1927). Lukuisia teollisuuslaitoksia m. m.
Tammisuolla, Tienhaarassa ja Säiniöllä,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0708.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free