Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1289-1290 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Viljanleikkuukone-Viljelyssuhde

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Nauhakuivaajassa vilja lasketaan
leveälle, harvahkolle päättymättömälle
seulakankaalle, joka on pingoitettu kahden
pyörivän telan ympäri. Niitä on useita, ja
vilja kulkee seulakankaalta toiselle eri
järjestelmissä eri tavalla.
Tyhjiö-(vaku’umi-) kuivaajassa
kosteus poistetaan lämmittämällä viljaa
tyhjiössä, jossa vesi kiehuu jo +40°:ssa.
Näissä on useampia 10,5 m pitkiä
lieriöitä päällekkäin. Lieriöiden sisällä
pyörivät ulkopuolisesti kauhoilla
varustetut lieriöt, jotka sekoittavat ja
saattavat viljan tarpeelliseen lämpötilaan.
Kukin lieriö on yhdistetty ilmapumppuun,
joka aiheuttaa tyhjiön. Näitä käytetään
suuria viljamääriä kuivatettaessa.
Dinesenin v.-laitteessa
puhalletaan kuuma ilma telineille
asetettujen viljasäkkien läpi.

Dinesenin viljankuivatuslaite.

Viljanleikkuukone. Niittokone (ks. t.)
voidaan järjestää leikkuukoneeksi
liittämällä terään erinäisiä laitteita,
kuten käsinluovuttava laite, itseluovuttava

Itseluovuttava leikkuukone.

laite y. m. Varsinaiset v:t eroavat
niittokoneista pääasiassa siinä, että
runko lepää vain yhden suuren ajopyörän

Itsesitova leikkuukone.

varassa, ja leikkuuosan toista päätä
kannattaa pienempi kannatuspyörä. V:ita
on itseluovuttavia, joissa
leikkuuterän takana olevalta
luovutuspöydältä 4-5 haravaa pyyhkäisee
leikatun viljan, ja itsesitovia,
joissa erityinen laite sitoo viljan
langalla sitomiin.

Viljan puhdistus ja lajittelu
käsittää puidun viljan puhdistamisen
pahnoista, ruumenista, rikkaruohonsiemenistä,
tomusta y. m. sekä jyvien lajittelun
siemeneksi, käyttöviljaksi j. n. e.
Työ suoritettiin ennen heittämällä käsin
tai viskimellä jyviä riihessä
vastapäiseen nurkkaan tai seinään. Viskatut
jyvät tuuletettiin joko ulkona tai
riihessä heittämällä niitä peräseinää
kohti, samalla kuin toinen henkilö pani
ilman liikkeelle huitoen säkillä, vastalla
tai tuohiviuhkalla. Toisin paikoin
puhdistettiin jyviä vedossa seulomalla tai
pohtimessa huljuttamalla. Nyk. työ
suoritetaan koneilla. Puhdistus tapahtuu
etupäässä viskuukoneilla l.
viskureilla, joissa voimakas lietso
puhaltaa seulojen lävitse valuvasta
viljasta erilleen keveämmät pahnat ja
ruumenet, päästäen jyvät raskaampina
valumaan jälkipuhdistusseuloille, joissa
rikkaruohonsiemenet eroavat viljasta. Tarkempi
puhdistus suoritetaan lajittelukoneilla,
jotka erottelevat siemenet ko’on ja
muodon (triöörit) tai ko’on ja painon
(viljasentrifugit) tai painon (Triumf,
Primus) mukaan.

Viskuukone.

Viljanti (vir, Viljandi, saks. Fellin),
kaup. Virossa, V:n järven rannalla,
Vörtsjärvestä länteen. Saks. ritaristolle
kuuluneen linnan rauniot. 9,400 as.

Viljanviljelys ks. Peltoviljelysjärjestelmät.

Viljan vuoroviljelys, peltoviljelystapa,
jonka mukaan pelto viljellään vuorotellen
ajanjaksoittain viljanviljelyksen
ja vuoroviljelyksen sääntöjen mukaan.

Viljaruoste ks. Ruostesienet.

Viljelysjärjestelmät ks. Peltoviljelysjärjestelmät.

Viljelyskasvit, kulttuurikasvit,
kalkki ne kasvit, joita ihminen hyödyn
tai huvin vuoksi viljelee. [Elfving (1927).]

Viljelyskierto, kierto (ks. t.).

Viljelyssuhde, myytäväksi ja rehuksi
viljeltävien kasvien keskinäinen suhde.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>