- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
1311-1312

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Viro

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

hiekkakasaumat. — Vesistöt.
Peipsen-järven länsipuolisko kuuluu V:oon; muita
järviä ovat Vörtsjärvi ja Viljandin järvi.
Jokia: Narvajoki, Pärnu joki ja Emäjoki.
Ilmasto kuin Lounais- ja
Etelä-Suomessa. Vuoden keskilämpö kasvaa
koillisesta lounaiseen +4° - +5,5°,
heinäkuun keskilämpö nousee rannikolta
sisämaahan +16° - +18°, tammikuun
keskilämpö laskee samassa suunnassa —4° -
—7,5°. Kevät tulee V:oon huomattavasti
aikaisemmin kuin Suomeen. — Kasvillisuus.
Metsiä on vain 20,5 % maan pinta-alasta,
peltoja 23 % ja niittyjä 24 %. Metsäpuista
yleisin on mänty; jaloja lehtipuita kasvaa
jokseenkin runsaasti. Pohjois-V:lle ominaista
kasvillisuusmuotoa ovat kuivilla
kalkkikivialueilla yleiset kallioniityt l.
alvarit. — Väestö. Virolaisia on n.
88 % väestöstä, venäläisiä 8,2 %,
saksalaisia 1,7 %, ruotsalaisia 0,7 %
(länsirannikolla Noarootsin niemellä ja Vornasin
saarella, pohjoisrannikolla Naissaarella,
Riianlahdessa olevassa Ruhnussa sekä Tallinnan
ja Haapsalon kaupungeissa) ja juutalaisia
0,4 %, suomalaisia (inkeriläisiä) ja
muihin kansallisuuksiin kuuluvia on n. 1 %.
Peipsenjärven eteläpuolella asuu n.
20,000-henkinen vir. setukaisten (ks. t.) heimo.
Väestöstä asuu 24 % kaupungeissa, 76 %
maalla. Uskonnoltaan on asukkaista
78,6 % ev.-lut., 19 % kreik.-kat. —
Sivistyselämä. Itsenäistymisen jälkeen
on jatkunut voimakas nousukausi.
Alkeisopetus on pakollinen ja ilmainen
kaikille kouluiässä oleville lapsille.
Tartossa on suuri yliopisto, Tallinnassa
teknikumi (teknillinen opisto ja tekn.
korkeakoulu). V. 1927 ilmestyi V:ssa
46 sanomalehteä ja 80 aikakausjulkaisua,
niistä vironkielisiä 37 sanomalehteä ja 74
aikakausjulkaisua. — Elinkeinot. N. 59 %
väestöstä elää maataloudella. Eniten viljellyt
viljalajit ovat ruis, kaura ja ohra.
Viljantuotanto ei kumminkaan riitä
peittämään kotimaista kulutusta. Perunanviljelys
on vähentynyt itsenäistymisen jälkeen, kun
spriinvienti Venäjälle on loppunut. Viime
vuosina on kiinnitetty entistä enemmän
huomiota karjatalouteen: meijerien luku
on kasvanut, karjakanta enentynyt, voin
ja munien vienti kasvanut. Metsätalous
on verraten alkeellista; haapapuuta
viedään Ruotsin tulitikkuteollisuuden
raaka-aineeksi. Kalkkikiven ja saven varassa
on Pohjois-V:ssa kehittynyt melkoinen
sementtiteollisuus. Arvokkaan polttokiven
(öljyliuskeen) teollinen tislaaminen on
vielä kokeiluasteella. Tärkeimmät
suurteollisuuden haarat ovat paperi- ja
puuteollisuus, kutomateollisuus, myllyteollisuus,
spriiteollisuus. Teollisuudesta saa
elatuksensa n. 16 % maan väestöstä.
Tärkeimmät vientitavarat ovat
karjanhoidontuotteet, pellava, kutomatuotteet,
puu ja puutavarat, sementti, perunat;
tuontitavaroita: vilja, puuvilla, sokeri, koneet.
Varsin suuri osuus V:n kaupassa on
kauttakulkukaupalla. Rautateitä 1,200 km.
Raha: 1 kruunu = 100 senttiä. —
Hallinto. V. on tasavalta (Eesti
vabariik).
Korkein valtiomahti on kansalla,
joka äänioikeutettujen jäsentensä
välityksellä saa tahtonsa kuuluville
kansanäänestyksen, kansanaloitteen
(rahva-algatamine) tai eduskuntavaalien
kautta. Äänioikeus on jokaisella 20 v.
täyttäneellä, vähintään 1 v:n ajan V:n
alamaisena olleella kansalaisella.
Kansanaloitteella voi vähintään 25,000
äänioikeutettua kansalaista vaatia uusien
asetusten säätämistä samoinkuin
vanhojen muuttamista tai kumoamista.
Tällainen kansanaloite aiheuttaa, ellei se saa
eduskunnan enemmistöä puolelleen ja
näin johda tulokseen, kansanäänestyksen.
Samoin joutuu eduskunnan hyväksymä
laki, jos vähintään 1/3 eduskunnan
jäsenistä kahden kuukauden kuluessa lain
hyväksymispäivästä lukien vaatii,
kansanäänestyksen alaiseksi. Jos
kansanäänestyksen tulos on ristiriidassa
eduskunnan kannan kanssa, ja kansa näin on
julkilausumat epäluottamuksensa
edustajiaan kohtaan, on uudet eduskuntavaalit
toimitettava. Kansanäänestyksen
alaisiksi eivät kuitenkaan voi joutua
tuloja menoarviota, sotalaitosta ja suhteita
ulkovaltoihin käsittelevät asetukset ja
kysymykset. — Eduskunnassa (riigikogu),
jolle lainsäädäntö ja verotus kuuluvat ja
jonka jäsenet kansa valitsee yleisen,
yhtäläisen, välittömän ja salaisen,
suhteellisuuden periaatteeseen nojautuvan
vaalin perustalla, on 100 3 v:ksi
valittua jäsentä. Se kokoontuu joka vuosi,
lokakuun alussa, — Toimeenpanovalta on
tasavallan hallituksella (vabariigi
valitsus),
jolla tulee olla eduskunnan
luottamus ja jonka muodostavat
valtakunnanvanhin (riigivanem) ja ministerit.
Valtakunnanvanhin edustaa valtakuntaa,
suunnittelee ja johtaa hallituksen työtä
sekä valvoo ministerien toimintaa.
— Paikallishallintoa varten V. on jaettu
11 maakuntaan (maakond): Läänemaa,
Harjumaa, Järvamaa, Virumaa,
Saaremaa, Pärnumaa, Viljandimaa, Tartumaa,
Valgamaa, Vörumaa ja Petserimaa.
Maakunnat jakautuvat maalaiskuntiin (vald)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Oct 11 11:46:25 2022 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0728.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free