- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
1323-1324

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Virtain pitäjä-Virtsapakotus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


illustration placeholder

Virtahepo.


painoinen märehtimätön sorkkaeläin (siko-eläin).
Ruumis paksu ja kömpelö, iho melkein karvaton,
nahka hyvin paksu, jalat lyhyet, 4-varpaiset,
silmät pienet, kuono tylppä. Elää Saharan
eteläpuolella olevissa Afrikan joissa ja järvissä,
ui ja sukeltaa hyvin, liikkuu maalla
vaivalloisesti, mutta nousee usein
viljelysmaille, missä syö ja tallaa istutuksia,
Pääasiallisena ruokana vesikasvit. Elää
parvissa, ärsytettyinä vanhat urokset ovat
hyvin vaarallisia. Naaras synnyttää 1
poikasen kerrallaan. Innokkaan pyydystelyn
vuoksi on v. viime vuosikymmeninä
suuresti vähentynyt. Liha on syötävää,
hampaita käytetään samoin kuin norsunluuta,
nahka kelpaa erilaisiin tarpeisiin. —
Liberiassa elää pieni, 200-250 kg:n painoinen
kääpiö-v. (H. liberiensis).
Tertiäärikauden lopulla ja kvartäärikauden
alkupuolella v:oja oli myös Euroopassa ja
Aasiassa.

Virtain pitäjä, Virrat (ks. t.).

Virtala, Esko, E. Calamniuksen
(ks. t.) (k. 1927) kirjailijanimi.

Virtaniemi, matkailupaikka Inarin
Lapissa Paatsjoen niskassa. Suomen
Matkailijayhdistyksen maja.

Virtasalmi, kunta Mikkelin läänissä,
Keski-Savossa, Pieksämäeltä kaakkoon;
250,0 km2, 3,063 as. (1927).

Wirth, Joseph (s. 1879), saks.
poliitikko, kuuluu kat. keskustapuolueen
vasemmistoon. Rahaministerinä 1920-21,
valtakunnankanslerina 1921-22.

Virtsa, uriini, munuaisten
toiminnan tuloksena verestä erittynyt kellervä,
hieman hapan neste, jossa on aineenvaihdossa
syntyneitä tai muulla tavoin elimistöön
tulleita, sille tarpeettomia ja vahingollisia
aineita. Ihmisen v:ssa on n. 4 % kiinteitä
aineita (v.-ainetta 2,3 %, v.-happoa 0,1 %,
keittosuolaa 1,1 %, muita suoloja 0,5 %);
ominaispaino n. 1,015-1,025. Terveen ihmisen
v.-määrä vrkrssa on n. 1,500 g; se ei sisällä
sokeria eikä valkuaisaineita. V:n lannoitusarvosta
ks. Lannoitusaineet, p. 957.

Virtsa-aine, karbamidi, CO(NH2)2,
runsaasti typpeä sisältävä valkuaisaineiden
hajoamistulos, jota on runsaasti lihaa syövien
eläinten virtsassa.

Virtsaelimet, ihmisen v. ovat
munuaiset, virtsajohtimet, virtsarakko ja
virtsaputki (ks. n.).

Virtsahappo, C5H4O3N4,
valkuaisaineiden hajoamistulos, jota on
varsinkin lintujen ja matelijoitten virtsassa.

Virtsajohtimet, ihmisellä 2 lyijykynän
vahvuista putkea, joita myöten virtsa
johtuu munuaissuppilosta virtsarakkoon.

Virtsakaivo, betonista tai kivestä ja
betonista tehty, tav. pyöreä, maahan
upotettu säiliö kotieläinten virtsan ja
lantaveden talteen ottamiseksi. Jos virtsa
kootaan erikseen, niin v. asetetaan
lantasäiliön ulkopuolelle, ja virtsa johdetaan
siihen navetasta maan alaista putkea
myöten. V:n suuruuden tulee tällöin olla
1,5-2,0 m3 nautaeläintä kohti. Kun virtsa
otetaan talteen kuivikkeisiin yhdessä sonnan
kanssa, niin lantavettä muodostuu vähemmän,
ja v. asetetaan lantasäiliön alimpaan kohtaan
(suuruus tällöin 0,25-1,0 m3
täysikasvuista eläintä kohti). V. peitetään
puukannella ja tyhjennetään ketjupumpulla.

Virtsakivet, virtsassa olevien
virtsahappoisten, fosforihappoisten tai
oksaalihappoisten suolojen muodostamia kovia
kappaleita joko munuaisissa (munuaiskivet)
tai virtsarakossa (rakkokivet). Koko vaihtelee
ison pähkinän kokoisista hiekkajyvän suuruisiin,
voivatpa v. joskus olla n. 1 kg:n painoisia.
Tavallisimmin v. syntyvät niin, että suoloja
sakkautuu jonkin pienen märkäkeskuksen
ympärille. Ne voivat kehittyä pitkät
ajat aiheuttamatta kipuja; nämä ilmestyvät
vasta, kun v. tukkeavat virtsajohtimen tai
virtsaputken. Kipuihin liittyy oireena verinen
virtsa. Hoito on useimmiten kirurginen.

Virtsalieriöt, munuaistautisten
virtsassa esiintyviä mikroskooppisen pieniä
lieriöitä, joiden kokoomus on erilainen
eri tapauksissa.

Virtsamyrkytys, munuaisten
toiminnan häiriytymisestä johtuva,
virtsa-aineiden aiheuttama myrkytys; ilmenee
tavallisimmin munuaisen kutistumisen
yhteydessä, Oireita: päänsärky, huimaus,
oksentelu, hengenahdistus, tajuttomuuden
tila. V. päättyy us. kuolemaan.

Virtsanoja, Alastaroon kuuluva
rukoushuonekunta.

Virtsanvuoto, tahdosta riippumaton
virtsarakon tyhjentyminen. Johtuu
hermostuneisuudesta, heikkoudesta, selkäytimen
taudeista, virtsarakon haavoittumisesta.

Virtsapakotus, virtsapakko, usein
uudistuva virtsaamistarve, on seurauksena
rakkokivistä, rakon ja virtsatorven

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0736.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free